My last days in Paris

torstai 26. lokakuu 2017

Otsikkokin sen varmasti kertoo, elelen nimittäin viimeisiä päiviäni Pariisissa. Ilmassa on kesäisen ilman lisäksi myös haikeutta uuden alun edessä. Jokainen tekemäni juttu on niin sanotusti viimeinen kerta. Viimeinen ostettu kukkakimppu läheisestä kukkakaupasta. Viimeinen iltakävely kaupungin läpi. Viimeinen illallinen japanilaisessa ravintolassa… Viimeinen…

Varmasti tunteet ovat sen takia niin pinnassa, kun Pariisi on saanut tunteeni nimenomaisesti pintaan kaikista voimakkaampana. Olen iloinnut tässä kaupungissa eniten ja samalla tuntenut itseni aika ajoin ihan äärettömän surulliseksi. Olen juhlinut ja pelännyt. Nauranut ja itkenyt. Kokenut sellaisia suuria tunteita joita kokee toivon mukaan jokainen elämässä.

Avec Sofié blog l My last days in Paris

Avec Sofié blog l My last days in Paris

Mieheni sanoi, että Pariisi on minulle kuin huono, mutta intohimoinen parisuhde. Sellainen, josta tietää, että siitä on pakko päästää irti tai muuten käy huonosti. Mutta myös sellainen jossa on myös paljon hyvää. Niissä hyvissä hetkissä olen ajoittain unohtanut, ne itkuisimmat illat, mutta kun ne itkut ovat tulleet, en aurinkoa ole nähnyt sumun tieltä, vaikka se on paistanut kirkkaalta taivaalta.

Avec Sofié blog l My last days in Paris

Avec Sofié blog l My last days in Paris

Moni on kysynyt, että miksi en viihtynyt Pariisissa. En osaa oikein sitä itsekään sanoa yksiselitteisesti. Suurimmat ongelmani olivat ehkä saasteet ja asioiden toimimattomuus. Yksi asia oli myös se, että tulin tänne ns. odottamaan seuraavaa kohdetta. Ja jokainen joka elää expat-perheessä tietää, miten ikävää se odottaminen on, kun et itse voi siihen vaikuttaa minne menet seuraavaksi. Olet vähän, kun juna-asemalla, mutta et tiedä ollenkaan, milloin se juna tulee, vai tuleeko sitä ollenkaan.

Avec Sofié blog l My last days in Paris

Avec Sofié blog l My last days in Paris

Kun kerroin hetki sitten muutostamme, sain muutamalta teiltä ihania viestejä. Expat-elämässä elävät lukijani olivat aistineet, että muutosta on ilmassa, kun blogin sävy muuttui aika pintapuoliseksi. Oli jopa helpompi puhua ihmisten kanssa, jotka elävät tällaista samanlaista arkea toisessa maassa, kuin vaikka tuttujen kanssa. Aina kun ei jaksanut vastailla kysymyksiin joihin ei tietänyt vastausta. Samassa elämäntilanteessa olevat, kun ymmärtävät, että niitä vastauksia ei ole.

Avec Sofié blog l My last days in Paris

Tällä hetkellä elän tavaroiden keskellä odottelemassa muuttomiehiä. Itse pakkaan rakkaimmat, eli astiani, mutta jampat saavat hoitaa kaiken muun. Mieheni on reissussa muuttomme aikana, joten suljen oven Ranskassa sekä avaan uuden oven Hollannissa itse. Jännittävää.

Olemme onneksi saaneet muilta expat-ystäviltämme paljon apua kaikessa. Neuvoa muuttofirman valinnasta aina parhaimpaan Internet-liittymään. Pieniä asioita, mutta kun menee uuteen mahaan ei sitä tiedä esimerkiksi, että mihin pankkiin ei kannata mennä ja mistä kannattaa ottaa vakuutukset tai sähkösopimukset. Olen kiitollinen jokaisesta pienestäkin neuvosta, jonka olen saanut.

Vaikka nyt on vähän haikea mieli, tiedän, että pääsen Pariisiin junalla, jos siltä tuntuu. Samoin kesäkotimme jää meille, joten happy place on edelleen pystyssä, vaikka Pariisin kotia ei enää olekaan. Haikeutta tässä muutossa tosin helpottaa, että meitä odottaa mitä ihanin koti Amsterdamissa kanaalin varrella. Olen kodistamme aika äärettömän onnellinen, sillä löysimme mitä mahtavimman lasikattoisen ”kasvihuonekodin”.

Vaikka postauksen sävy on haikea, olen muutostamme enemmän kuin onnellinen. Mutta niin kuin minkä tahansa ison muutoksen edessä, käy läpi kaiken tunteiden kirjon. Vaikka tämä on yhden aikakauden loppu, pitää ajatella enemmänkin, että tämä on uusi alku.


Brugge – pala kauneinta Eurooppaa

keskiviikko 25. lokakuu 2017

Niin kuin aiemmassa postauksessa kerroin, on Belgia ollut minulle jollain lailla hieman harmaata aluetta Euroopassa, sillä en ole kovinkaan paljon tiennyt koko maasta. Mieheni on siellä tosin paljon reissannut, joten hän suositteli päiväretkeä Bruggeen. Brugge on tosin vilahdellut myös hehkutuksineen aika ajoin matkailulehtien ja -sivustojen tekstiriveillä, joten jotain olin siitä kuullut, mutta mitenkään suuremmin en ollut siihen perehtynyt.

Sunnuntaina kun Brysselissä satoi, otin aikaisen junan kohti aurinkoista Bruggea. Junamatka kesti tunnin verran ja sen ajan sain seurata junan ikkunasta mitä kauneinta maaseutua ja kurpitsapeltoja (pumpkin patcheja).

Avec Sofié blog l Brugge pala kauneinta Eurooppaa

Avec Sofié blog l Brugge pala kauneinta Eurooppaa

En ehtinyt tai oikein pystynyt edes lukemaan mitään tärppejä migreenin takia Bruggeen liittyen, joten tutustuin kaupunkiin fiiliksen mukaan. Joskus on itseasiassa ihan hyvä harhailla kaupungeissa ilman mitään sen kummempaa suorittamista ja check -listoja, niin voi yllättyä aika iloisestikin. Monesti itseasiassa olen nykyään enemmänkin sellainen ”let’s discover”-matkailija ja yritän olla suorittamatta ja olla käymättä kaikissa m-u-s-t-t-o-s-e-e paikoissa.

Avec Sofié blog l Brugge pala kauneinta Eurooppaa

Avec Sofié blog l Brugge pala kauneinta Eurooppaa

Ennen Bruggeen menoa olin jollain lailla asennoitunut, että olen nyt nähnyt varmasti suurimman osan Euroopan kauneimmista kylistä. Honfleur Ranskan Normandiassa, Saint-Malo Bretagnessa, Lucca Italiassa, Saint-Paul de Vence Provencessa, Porvoo Suomessa, Catania Sisiliassa, Mougins Etelä-Ranskassa, Figueres Espanjassa. Mutta kuinkas kävikään, kun menin Bruggeen? Tuli uusi ihana kaupunki listalle lisää. Jos olette menossa road tripille ensi kesänä, kannattaa Brugge laittaa listalle.

Avec Sofié blog l Brugge pala kauneinta Eurooppaa

Avec Sofié blog l Brugge pala kauneinta Eurooppaa

Brugge kuuluu Länsi-Flanderin alueeseen ja kaupungissa näkyy selkeästi Hollannin vaikutus. Tuntui oudolta, kun en pärjännytkään ranskankielelläni vaan piti sopertaa kaikkia kieliä yhdessä. En edes tiedä loppujen lopuksi mitä kieltä puhuin kun sekoitin kaikkia kieliä yhteen kun olin hieman hämilläni, että mitä kieltä pitäisi edes puhua :D. Hollanti kun ei vielä minulta luonnistu vaikka sitä saksan ja ruotsin takia ymmärrän hivenen, mutta ääntäminen on hieman vielä hakusessa.

Avec Sofié blog l Brugge pala kauneinta Eurooppaa

Vaikka edellisessä postauksessa hehkutin Brysselin siisteyttä, oli puhtaus ja siisteys eri tasolla Bruggessa mitä Brysselissä. Sanotaanko, että fiilis oli kuin Suomessa tai Sveitsissä vaikka ihmisiä oli sunnuntainakin liikkeellä todella paljon. Kaupunki on todella vihreä ja kanaalit pienine paatteineen toivat Bruggeen kivaa tunnelmaa. Vaikka näin kaupungin vain pintapuolisesti, tuntui, että kaupunkisuunnittelussa oli onnistuttu, sillä asiat toimivat ja kaupunki vaikutti jollain lailla yhtenäiseltä. Kertoo varmasti paljon jos McDonald’s -ravintolakin näytti viehättävältä vuosisatoja vanhassa rakennuksessa.

En tiedä tuntuuko teistä siltä, että hehkutan kaupunkia toisensa perään, mutta mieluummin kirjoitan positiivisista asioista, kuin tarraan ikäviin kohtiin. Olen itseasiassa huomannut, että miten matkailu ja kaupunkien kokeminen ovat todella henkilökohtainen asia ja sen takia itse yritän mennä niin sanotusti neutraalein silmin aina uuteen paikkaan, jotta voisin kokea kaupungin omista lähtökohdistani. Tämän takia onkin välillä hieman vaikea kirjoittaa matkailuun liittyen suosituksia, sillä en halua, että petytte tai odotatte liikoja. Jos tosin pidätte pienimmistä ja ns. Porvoomaisista kaupungeista, on Brugge teitä varten. Jos taas pidätte suurkaupungin sykkeestä, Brugge voi olla hieman hidastempoinen. Minulle tosin se toimi ihanana sunnuntai-kaupunkina.


Sama maailma, mutta erilaiset mielikuvat

tiistai 24. lokakuu 2017

Hei pitkästä aikaa. Olin tarkoituksella hieman aikaa poissa koneen ääreltä, sillä viimeisen viikon aikana minulla on ollut kolme todella ikävää migreeni-kohtausta. Yleensä migreeni tulee kerran vuodessa, mutta kai reissaaminen, vieraat tyynyt ja kylmenevä ilmamassa ovat tehneet niskoilleni vähän hallaa, joten näkö ja tunto käsistä on lähtenyt tässä viime päivinä. Nyt olen palannut reissuiltani kotiin ja tutun tyynyn äärelle ja kun tänään menen joogaan ja hierontaan, niin eiköhän ikävät lukot selässä avaudu.

Avec Sofié blog l Brusseli

Avec Sofié blog l Brusseli

Olin viime päivät Brysselissä InvestEU -yhteistyön myötä ja suhteellisen vapaan aikatauluni takia, ehdin nähdä jonkun verran myös Brysseliä. Olen mennyt Brysselin läpi monesti junalla, mutta kertaakaan en ole siellä ollut edes viikonlopun verran. Junamatka Pariisin keskustasta Brysselin keskustaan on vain tunnin verran, joten ihmettelenkin, että miten ihmeessä en ole sinne mennyt viikonlopuksi aiemmin.

Avec Sofié blog l Brusseli

Minulla oli Brysselistä jollain lailla negatiivinen kuva. Mielikuvissani se oli todella likainen ja sekava. Eikä mielikuviani nyt varmastikaan ole viime vuosien uutisointi paljoa auttanut, sillä terrorismi kun yleensä nimenomaan liitetään Pariisin ja Brysselin tiettyihin kaupunginosiin.

Vertaan Brysseliä auttamattomasti Pariisiin ja jollain lailla koen, että nämä kaksi kaupunkia ovat monilta osin aika samanlaisia. Totta kai Belgialla on myös se flaamien puoli, mutta Brysseli oli minusta aika ranskalainen.

Avec Sofié blog l Brusseli

Yksi asia tosin oli Belgiassa toisin. Brysseli tuntui niin paljon kansainvälisemmältä kaupungilta mitä Pariisi. Pariisissa on toki paljon turisteja, mutta kaupunki ei tunnu kovinkaan kansainväliseltä. En tiedä kuinka tarkkaa dataa löytämäni luvut ovat, mutta lähteen mukaan ulkomaalaisten osuus väestöstä on Brysselissä 28% ja Pariisissa 16%. Kun käveli kaduilla, kuuli koko ajan espanjaa, portugalia ja jopa suomea. Toki tähän vaikuttaa, että EU:n niin sanotut keuhkot ovat nimenomaan Brysselissä.

Avec Sofié blog l Brusseli

Yksi asia mihin kiinnitän suomalaisena automaattisesti huomiota, on puhtaus. Puhtaus on saanut elämässäni ihan erilaisen merkityksen nyt kun olen asunut ulkomailla. Jotenkin pidin Belgiaa hivenen sotkuisena ja likaisena, mutta keskustan alue oli ainakin päällisin puolin paljon puhtaampi mitä Pariisissa.

Avec Sofié blog l Brusseli

Belgia on tunnettu ranskanperunoista, timanteista, suklaasta ja ruuhkista. Kaiken muun pääsin kokemaan paitsi timantit. Suklaata söin myös ruuhkissa ja migreenin kourissa ja hyväähän se on. Oma suosikkini belgialaisista suklaatehtailijoista on Pierre Marcolini. Marcolinin suklaakaupoille olen löytänyt myös Pariisissa, mutta mikään ei ole maistunut migreenipotilaasta niin hyvältä kuin kaakaokuorrutetut tryffelit nyt Brysselissä.

Avec Sofié blog l Brusseli

Mitä sitten jäi käteen muuta kuin suklaata Belgian matkalta? Paljonkin. Yhteistyöpostaukset InvestEU -projektin myötä ovat tulossa myöhemmin, mutta jos jotain tältä matkaltani taas opin, on tärkeä olla avoin ja käydä eri paikoissa eikä vain lukea paikallisuutisia. Olen usein avoimesti harmitellut sitä, miten media maalaa monista asioista niin yksipuolisen kuvan. Toki on jokaisen vastuulla, että uutisensa lukee ja kuuntelee muustakin kuin yhdestä kanavasta. Jos vaikka olisin pelkän Hesarin varassa, olisi minulla aika kapea kuva mitä maailmassa tapahtuu. Täten toivonkin, että jokainen lukisi myös muuta kuin paikallislehteään ja matkustaisi muuallekin kuin Thaimaahan, jotta se maailma näyttäytyisi aika erilaiselta niiden samojen silmien edessä.

PS. Instagramin Storyssä näette vielä paloja Brysselistä ja komissiolta.