Helsinki, minulle tulee sinua niin ikävä.

maanantai 31. lokakuu 2016

Lauantain kaltainen päivä tekee Helsingistä lähtemisestä ihan äärettömän hankalaa, sillä juuri ystävieni takia kaipaan tänne niin paljon. Se vain on niin, että ne ihmiset tekevät kaiken. Kun nämä huippuladyt ovat täällä, on ulkomailla olo minulle niin hankalaa.

Ihan jo ahdistaa ottaa huomenna lento takaisin Luxemburgiin, sillä tiedän, että samalla sanon heipat rakkaimmilleni. Luxemburg on kiva paikka, mutta maan suurin ongelma on minun kohdallani se, että sieltä ei ole suoria lentoja Suomeen. En siis ikinä pääse tänne pelkäksi viikonlopuksi ja näin jälkiviisaana minun olisi kannattanut odotella rakkaani seuraavaa työkohdetta mieluummin Suomessa kuin Luxissa. Enhän näe Pampulaanikaan käytännössä kuin viikonloppuisin, sillä hänkään ei voi tehdä työmatkojaan Luxemburgista. Toisaalta, kaikkea pitää kokeilla ja olin aina halunnut asua Luxissa, joten nyt on kokeiltu. Eri asia olisi tietenkin, jos voisin tehdä osan aikaa töitäni etänä, niin sitten voisin ihan hyvin asuakin Luxemburgissa.

helsinki1

Ystäväni ovat olleet minulle aina kaikki kaikessa ja olemme tehneet niin paljon erilaisia asioita yhdessä.  Sen takia ajoittain koen, että en voi olla heidän elämässään samalla tavalla läsnä mitä toivoisin. Tällä hetkellä monilla heistä on myös maitobisneksiä (lue: vauvoja) niin jään näidenkin pienten elämästä puolittain pois ja se toki harmittaa. Vaikka miten on FaceTimet ja Skypet, mutta ei se ole sama asia, kun kokkailu, kävelyt tai leffaillat yhdessä. Ihan se, että sain eilen istua ystäväni sängyllä syömässä salaattia, tuntui maailman parhaimmalta.

Lauantai oli varmasti ensimmäinen kerta, kun suurin osa ystävistä oli samassa tilassa. Oli ihana nähdä, miten kaikki olivat, kun he olisivat tunteneet toisensa aina ja he myös kysyivät, että milloin nähdään samalla porukalla seuraavan kerran. Minulla on todella paljon erilaisia ystäviä, on taiteilijoita ja lakimiehiä, mutta silti kaikki ovat jollain lailla niin samanlaisia. Niin ihania ja NIIN rakkaita.

Antaisin mitä vain, jos voisin olla Helsingissä enemmän. Jos minulla olisi joustava työ, niin lentäisin tänne vaikka joka viikonloppu näkemään rakkaitani.  Muistakaa siis, että jos saatte asua lähellä ystäviänne, olette niin onnekkaita. Mikään maailmassa ei korvaa ystäviä ja heidän kanssa vietettyjä hetkiä.


Ilta Italiassa

perjantai 28. kesäkuu 2013

Muutama viikko sitten vietin sateisen illan mitäs muutakaan tekemässä kuin leffaa katsoen. Joskus näin kesällä sitä jopa salaa toivoo että sataisi, jotta voisi olla edes hetkisen sisällä rauhassa ja ihan vain sohvalla löhöten. Tiedän, että niin ei saisi toivoa, mutta jos ei kerrota kenellekään niin välillä toivon myös sadepäiviä.

hello there 6

Tuona sateisena leffailtana en tosin ollut kotosalla, vaan vietimme Viaplayn, viestintätoimisto Myyn eli ”myyläisten” ja muutaman muun bloggaajan kanssa muutaman tunnin Italiassa. Söimme herkullista sormiruokaa, höpöttelimme ja katselimme italialaista menoa ihanilta säkkituoleilta käsin.

hello there 5

Katselen yleensä elokuvia joko kavereideni kanssa tai sitten ihan yksikseni, sillä minulla on hivenen erilainen elokuvamaku kuin poikaystävälläni. Minusta parhaimmat elokuvat ovat juuri niitä joissa ei käytännössä tarvitse edes tapahtua kovinkaan paljoa- mieluummin tuntea. Parempi puoliskoni sen sijaan pitää enemmän sellaisistä vähän vauhdikkaammista elokuvista. Jos menemme yhdessä elokuviin ja hän saa päättää – minä nukahdan saman tien.  Jos minä saan päättää elokuvan, niin hän tuskastuu elokuvateatterin penkkeihin ja odottaa kärsimättömänä milloin elokuvassa alkaa tapahtua jotain – ja eihän niissä yleensä ala. Hyvänä esimerkki tästä oli elokuva Norwegian Wood. Minun sydämeni oli pakahtua niistä hiljaisista hetkistä, kun vieressä oleva taasen katsoi silmät pyöreänä ja ihmeissään- minua ja elokuvaa.

hello there 4

Tuona sateisena leffailtana emme tosin katsoneet ihan niitä rauhallisempia elokuvia, vaan katsoimme Woody Allenin To Rome With Love ja pääsimme hetkeksi Italiaan. Elokuvassa oli muutama lempinäyttelijäni: Penelope Cruz ja Ellen Page.  Jos olette nähneet VickyChristinaBarcelonan, niin elokuva oli tunnelmaltaan aika samanlainen – letkeä, rento ja vähän hömppä.

Katson ihan todella vähän televisiota, tai siis en katso telkkaria käytännössä ollenkaan. Olen varmaan avannut television omasta tahdostani viimeksi viime vuoden puolella. Elokuvia taasen katson mielelläni ja noin kerran viikossa tulee katsottua jokin elokuva. Vakiosuosikkeja löytyy muutama ja esimerkiksi Amelié, Perhonen LasikuvussaAmores Perros, Meri Sisälläni, Hinnasta Viis ja Hable con Ella on näitä elokuvia joita katson edes takaisin ja ympäri.

Onko teillä joitain suosikkielokuvia joita katsotte aina uudelleen ja uudelleen?

Kuvat: Timo Soasepp


Me oltais merellä

keskiviikko 26. kesäkuu 2013

.… Joka ilta jos se vain olisi mahdollista.

 Kävin eilen illalla tutustumassa Helly Hansenin mallistoon merellisissä maisemissa. Treffasimme viestintätoimiston tyyppien, bloggaajien, HH:n edustajan kanssa Helsingin edustalla  ja sieltä putputimme NJK:lle aurinkoisissa tunnelmissa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Harvemmin pystyn töideni takia ikinä irtautumaan näihin pressijuttuihin, mutta onneksi eilinen tilaisuus oli illalla, niin ehdin mukaan. Ja onneksi ehdinkin- oli ihan superihana ilta. Tällaisia juttuja lisää kiitos :)

helly12 OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Testailtiin takkeja, mutta eilen niitä ei kyllä todellakaan tarvittu. Siis mikä keli! Raahauduin melkein pakolla eilen kymmenen jälkeen mereltä kotiin, sillä eilinen ilma oli sitä Suomen kesää parhaimmillaan. Ilma oli suorastaan linnun maitoa (omituinen sanonta btw).

helly10 helly9

Meille tuli se ensimmäinen oma pikkuruinen purkkinen viime kesänä ja tänä keväänä se upgreidattiin hivenen isompaan putputtimeen. Siellä me ollaan oltu huhtikuusta lähtien monta kertaa viikossa aina iltaisin ja viikonloppuisin aamusta iltaan. Pienempänä en niinkään pitänyt veneilystä, mutta nyt vähän vanhemmalla iällä se on noussut ihan lempijutuikseni. En tiedä mitään rentouttavampaa! OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Eikä taida tietää myöskään Norppaliini. Me menemme moottorilla, mutta Norppa taitaa kohta olla jo ihan purjehtimisen superlahjakkuus. Iltapurjehduskutsua odotellessa ;)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen teille varmaan joka kesä aina paasannut, että miten Helsinki on niin paljon kauniimpi mereltä katsottuna. Eilen taas tuli todistettua, että ne parhaimmat ja kauniimmat jutut eivät välttämättä löydy sieltä keskustan kaduilta vaan nimenomaan mereltä. Eli nyt viikonloppuna pakkaatte eväskorit mukaan ja lähdette saariretkelle, ok?

helly14

Suloinen Ulla <3

helly2 helly4 helly5 OLYMPUS DIGITAL CAMERA helly7 helly3

Upea Jonna!

helly15

Kun takkeja oli testailtu ja ihailtu, skumpat juotu, alkupalat syöty – oli aika siirtyä pienelle veneretkelle. Purjehtimaan emme valitettavasti päässeet olemattoman tuulen takia, mutta moottorivene kyyditsi meitä Helsingin edustalla.

Kun virallinen veneretki oli ohi, niin oli aika ottaa puhelu luottokipparilleni. Missäs muualla hän onkaan, kuin merellä. Hän nappasi minut ja ystäväni vielä loppuillan veneretkelle. Norppanen jatkoi matkaa purjeveneellä saareen yöksi – kyllä kesä on ihanaa!