Uuden vuoden julkaisussani näkyy vilaukselta Kartellin Masters-tuolit. Kyseisistä tuoleista tuli muutama kysely ja päätin esitellä ne teille. Yläpuoella olevat kuvat olen ottanut Hans Välimäen viime keäisestä pop up-ravintolasta, Food Culture Clubilta. Kävimme siellä viime kesänä Charin kanssa kun vierailimme Cocon luona Turussa. Hyvän ruoan lisäksi saimme ihailla ravintolan kauniista sisustuksesta.
Tuolien taustalla on omien Ghostieni tapaan Philippe Starck. Tuolit eivät ole pelkästään kauniit ja mukavat, vaan niiden takana on myös kunnianosoitus kolmelle mahtavalle huonekalusuunnittelijalle. Starck haluaa muistuttaa etteivät vain nykypäivän suunnittelijat luo tulevaisuuden designia, vaan että ideoita on myös mahdollista kierrättää. Masters-tuoli muodostuu kolmen suunnittelijan mestariteoksien yhdistelmästä; Arne Jacobsenin Seiskoista, Eero Saarisen Tulip-tuolista ja Charles Eamesin Eiffel-tuolista.
Uuden vuoden juhlapaikkaa koristivat myös Saarisen ja Eamsin luomat Organic-tuolit. Tuolit suunniteltiin aikoinaan vuonna 1940-luvulla MoMa:n huonekalusuunnittelu-kilpailua varten. Kauniita ja mukavia tuoleja valmistaa Vitra.
Ensi kuussa tulen raportoimaan teille hieman enemmän luonnonmukaisesta sisustuksesta, ikuisista klassikoista ja Tukholman sisustustuulista. Lähden nimittäin helmikuussa Tukholmaan pienelle blogimatkalle. Tällä kerralla lähden yksin, mutta kaksin kameroin :)
________________________________________
In my New Year’s post you can see a glimpse of Kartell’s Masters chairs. I got few e-mails regarding to those brilliant chairs and therefore I decided to introduce those to you.
Behind those Masters chairs is also Philippe Starck. Starck has also designed my kitchen chairs. Masters chairs are very beautiful and comfy, but the idea behind of those is that what makes them very special. Creating those chairs Starck made a tribute to three magnificent furniture designers. Starck wanted to remind us that the so-called tomorrows antiques aren’t designed only today and that the ideas are also recyclable. Masters chair is a combination of the three masterpieces: 7 by Arne Jacobsen, Tulip chair by Eero Saarinen, and Eiffel chair by Charles Eames.
Next month I will tell you more about organic interior alternatives, timeless designs and some new interior trends. I’m heading again to Sweden for a little blog trip, so I will keep you updated that what are the next big things in interior design.
Paljon kiitoksia kaikille teille kakkuani äänestäneille. Äänenne eivät olleet turhia, sillä kakkuni sijoittui kilpailussa toiseksi. Finaalijoukko koostui kymmenestä eniten ääniä saaneista kakkuresepteistä ja näiden joukosta tuomaristo valitsi maistuvimman makuparin. Tuntuu aika hienolta, että pikkuruinen blogisti pärjäsi näin hienosti isojen leivonta- ja kakkublogien seassa! Eli kai tästä herkuttelusta on jotain hyötyäkin ollut, vaikken mikään ammattileipoja olekaan :). Voitto meni Decapitated food-blogille! Paljon onnea vielä voittajalle ja nauti voittomatkastasi! Liemessä blogista voitte käydä kurkkailemassa kuvia maistamistilaisuudesta. Alla on vielä kakkuni kuva ja raadin kommentit :)
Kuva: Jenni Häyrinen
Kolmen kerroksen juustokakku, Avec Sofié
Kolmen kerroksen juustokakku sai toiseksi eniten pisteitä raadilta. Kakun ulkomuoto on visuaalisesti hyvin näyttävä sekä houkutteleva. Tarinaa kakun luomisesta olisi lukenut mielellään enemmänkin. Kakku ei ole tavallinen juustokakku, vaan luovuus näkyy ja maistuu upeissa kerroksissa. Toteutus on työläs mutta vaivan arvoinen – kakun rakenne on myös hyvä ja suutuntuma on miellyttävä. Kakun valmistanut yhteistyökumppanimme ihmetteli kuitenkin raa’an keltuaisen välttämättömyyttä kolmannessa täytteessä. Suklaakerros sopii hyvin yhteen kahvin kanssa, mutta etenkin herkkä mustikkaisuus peittyy vahvan espresson alle. Ehkä kevyempi kahvi olisi sopinut makupariksi paremmin? Kakun väri sekä maku muodostuvat luonnollisesti: varsinkin teollisen maun välttäminen on erittäin taidokas suoritus.
Tässä on teille nyt hieman makupaloja viime sunnuntailta. Itsehän hääräilin kaikkea muuta ja annoin kuvausvastuun herraselleni ja miten siinä sitten kävi? No ei kovin hyvin. Onneksi kerkesin jossakin välissä ottaa itsekin muutaman kuvan, sillä muuten kuvasaldo olisi jäänyt kyllä todella laihaksi. Herraseni oli näköjään ollut enemmän videokuvaustuulella, sillä hän oli kuvannut erinäisiä videopätkiä. Loin hänen videopätkistään pikkuruisen videon. En muuten tiedä miksi video särisee joissakin kohdin todella pahasti, mutta toivottavasti saatte videosta silti jotakin irti.
Huoh, minä olen täynnä. En varmaan syö koko viikkoon enää yhtään mitään. Istuttiin ruokapöytien ääressä sunnuntaina klo:13-23, eli koko ajan tuli jotakin napsittua. Joka tapauksessa, oli kyllä niin ihana sunnuntai! Suosittelen tällaisia päiviä ihan kaikille. Päivän päätteeksi sain ystäväni yökylään ja se kruunasi vielä koko viikonlopun.
Oletteko muuten nähneet elokuvaa Mary & Max? Olin katsonut kyseisen elokuvan jo kahdesti, mutta katsottiin se sunnuntaina ystäväni kanssa vielä kolmannen kerran. Kyseinen elokuva on palkittu useaan kertaan, eikä minun mielestäni ollenkaan turhaan. Kyseessä on siis animaatio, mutta elokuva ei ole tarkoitettu lapsille. Max & Mary kuuluu ehkäpä Bellevillen kolmosten kanssa samaan sarjaan, mutta on mielestäni parempi.
Tekisin sunnuntainkaltaisia brunsseja vaikka joka sunnuntai jos minulla vain olisi kunnon tilat niiden toteuttamiseen. Meidän pöydän ympärille mahtuu maksimissaan kuusi ihmistä, joten ihan kovin suurta vierasjoukkoa ei kerralla voi kutsua. Ehkä sitten joskus. Joka tapauksessa, olen ajatellut että ennen joulua teen vielä yhden brunssin :). Brunssillani oli muuten myöskin teema ja Movemberin kunniaksi olin käynyt ostamassa meille kaikille viikset. Viiksien kanssa syöminen oli muuten aika hankalaa puuhaa ;)
Kattauksessa näkyy Iittalan ja Arabian sarjoja, joista jotkut ovat omiani ja jotkut ovat yhteistyön kautta minulla lainassa. Jotta tekisin tämän yhteistyön mahdollisimman läpinäkyväksi niin olen tummentanut lainassa olevat astisarjat. Sekoittelin keskenään vähän kaikkia sarjoja ja kattauksestä löytyy seuraavat sarjat: Teema, Ego, Origo Mix, 24H, KoKo ja Kartio. Tarjoilussa käytin omia Aalto-vateja, Jars-purkkeja, ABC-vatia ja Nero-kuppejani.
____________________________________
Here is a little sneak peek to our last Sunday brunch. I hope that you’ll enjoy from the photos and also from that little video that I made. Actually, I was in charge of food and my honey was in charge of the photos. I don’t know what happened but apparently he got a bit carried away with the camera because I got several videos in the end but not so many actual photographs.
Have you seen the movie Mary & Max? I really enjoy animations, especially those good ones. I have this habit that if I see a good movie I can watch it several times in a short period. Mary and Max fits to that category. In Sunday I watched Mary & Max third time and I could easily watch it one more time. I can highly recommend Mary & Max to anyone who likes good animations.
Aloin keräämään Iittalan ja Arabian astioita kun olin 14 vuotta. Siitä lähtien olen keräillyt yhtä jos toistakin sarjaa ja lasistoa. Kuppeja ja kippoja on kerääntynyt kaappeihin ihan mielettömät määrät. Vaikka kaapeissa ei enää edes ole tilaa, mutta silti hamstrailen kaappeihin lisää täytettä. Läheisimpäni tietävät, että minua ei kannata lahjoa koruilla tai pehmeillä paketeilla, sillä lasit ja lautaset tekevät minut kaikista onnellisimmaksi. Olen myös sanonut vieraille, että kukat ja skumppapullot voi jättää ostamatta, sillä kukat kuihtuvat, mutta kippo säilyy :)
Astiakeräilijän unelma on nyt toteunut, sillä alan tekemään yhteistyötä Fiskars Groupin kanssa. Fiskars Groupin alta löytyy juurikin ne brändisuosikit, joiden parissa olen aina halunnut työskennellä. Kuvauslainojen myötä saan kuviini ja kattauksiini moninaisuutta ja sen kautta tekin saatte uusia ideoita arkeen ja juhlaan. Tämän yhteistyön kautta pystyn tekemään normaalista poikkeavia kattauksia, sillä itseltäni ei esimerkiksi löydy hirmuisen värikkäitä astioita, niin te väripilkkuja rakastavat lukijani saatte myös tulevaisuudessa ideoita kattauksiinne :)
Camera: PEN mini (E-PM1) Lens: Olympus M.Zuiko Digital 12 mm f/2.0
Camera: PEN mini (E-PM1) Lens: Olympus M.Zuiko Digital 12 mm f/2.0
Camera: PEN mini (E-PM1) Lens: Olympus M.Zuiko Digital 45mm f/1.8
Camera: PEN mini (E-PM1) Lens: Olympus M.Zuiko Digital 45mm f/1.8
Camera: PEN mini (E-PM1) Lens: Olympus M.Zuiko Digital 45mm f/1.8
Camera: PEN mini (E-PM1) Lens: Olympus M.Zuiko Digital 45mm f/1.8
Camera: PEN mini (E-PM1) Lens: Olympus M.Zuiko Digital 45mm f/1.8
Camera: PEN mini (E-PM1) Lens: Olympus M.Zuiko Digital 12 mm f/2.0
Camera: PEN mini (E-PM1) Lens: Olympus M.Zuiko Digital 12 mm f/2.0
Camera: PEN mini (E-PM1) Lens: Olympus M.Zuiko Digital 12 mm f/2.0
Camera: PEN mini (E-PM1) Lens: Olympus M.Zuiko Digital 12 mm f/2.0
Camera: PEN mini (E-PM1) Lens: Olympus M.Zuiko Digital 12 mm f/2.0
Camera: PEN mini (E-PM1) Lens: Olympus M.Zuiko Digital 12 mm f/2.0
Olen mukana Indiedaysin ja Olympuksen Olympus PEN mini- yhteistyökampanjassa, jossa tarkoituksenani on esitella teille, että mihin tuo pieni ihme sitten käytännössä taipuukaan. Tähän yhteistyökampanjaan halusin tehdä normaalista poikkeavia postauksia ja ensimmäisessa postauksessa käsittelen aihetta: “jos olisin muotibloggaaja”. Halusin itse olla kameran takana ja näin ollen pyysin ystävääni olemaan mallinani.
Monet muotiblogisuosikkini tulevat ulkomailta muun muassa siksi, että yleisesti ottaen valokuviin on panostettu, eikä niitä ole otettu sisätiloissa ja selkä kyyryssä. Olen monesti miettinyt, että onko tälläisten asioiden takana juurikin kulttuurierot. Mitä mieltä olette? Lukiessani suomalaisia muotiblogeja olen huomannut, että kuvat otetaan mielummin sisätiloissa, parvekkeella tai rappukäytävässä eikä ulkosalla muiden ihmisten lähettyvillä. Tällä kommentilla en todellakaan kritisoi suomalaisia muotibloggaajia, sillä on kiva että blogeissa on vivahteita. Mutta pelätäänkö me kumminkin liika sitä, että mitä muut meistä ajattelevat?
Onneksi ystäväni ei pelkää ihmisten katseita, niin kuivailimme ulkosalla viime sunnuntaina. Halusin myös, että hän ei suoranaisesti poseeraa perinteisissä asennoissa, jotta kuvat olisivat mielenkiintoisempia ja rennompia. Jos olisin muotibloggaaja, niin haluaisin nimeonomaan, että kuvat välittäisivät iloa lukijoilleni. Hymyilenhän ystävienkin kameroille, niin miksi en välittäisi omaa olemustani teille virtuaalisille kavereillenikin?
Helsingin kylmästä ilmasta huolimatta, kuvailimme asukuvia hymyissä suin. Pimeähköstä päivästä huolimatta kuvista ei tullut ollenkaan pimeitä tai suttuisia, sillä kumpikin käyttämistäni linsseistä on varustettu hyvällä valovoimalla. Olympuksen PEN mini (E-PM1) on erittäin helppokäyttöinen ja pieni järjestelmälamera. Vannoutuneena Canonin käyttäjänä olen tällä hetkellä aivan myyty. Tulen tekemään kamerastani vielä erillisen esittelyn, sillä siellä on varmasti lukijoita, jotka arpovat tällä hetkellä kamerahankintojen kanssa.
Olympuksen ja Indiedaysin yhteistyökampanjan johdosta teillä hyvät lukijat on nyt mahdollisuus kotiuttaa kyseinen kamera omaksenne osallistumalla kuvauskilpailuun. Käy katsomassa osallistumisohjeet Olympuksen brändisivuilta. Kuvausiloa!
Indiedays collaborated with Olympus and I got to be part of this amazing co-creation campaign. I chose quite unusual topic for my posts because I wanted to do something different. I’m not a fashion blogger and I wanted to show that what kind of pictures I would take if I’d be one. I don’t know that is it because of the cultural differences or what but Finnish fashion bloggers take usually their pictures inside their homes or at their balconies. We finnish are quite shy and we do mind that what other people think from us, therefore, I think that that’s why we don’t pose or show our personality in the photos.
I wanted to be behind the camera and that’s why my beautiful friend is in my pictures. Luckily, my friend is not scared neither posing nor showing her personality. I wanted that the pictures would be unusual Finnish fashion blog pictures and therefore I made my friend move and dance a little bit. Read more from here about my experience from Olympus!
_________________________________________________
IndieDays a collaboré avec la marque Olympus et j’ai eu la chance de faire partie de leur incroyable coopération. J’ai choisi un sujet inhabituel pour mes articles parce que je voulais faire quelque chose de diffèrent. Je n’écris pas d’articles de Mode d’habitude mais je voulais montrer quel genre de photos je prendrais si je le faisais! Je ne sais pas si c’est à cause des différences culturelles mais je trouve que les blogs de Mode Finlandais sont tous remplis de photos que les bloggers/bloggeuses prennent sur leur balcon ou devant leur frigo… il n’y a pas de gros efforts sur le décor et l’atmosphère de la photo dans l’ensemble. Je dirais que les Finlandais en général sont plutôt timides et se préoccupent beaucoup de ce que les autres peuvent penser. Je crois que c’est une des raisons pour laquelle nous ne posons pas et nous hésitons à dévoiler notre personnalité à travers des photos.
Je voulais être la photographe cette fois-ci, c’est pour ca que c’est ma charmante amie qui est devant l’objectif! Heureusement, elle n’a peur ni de poser, ni de dévoiler sa personnalité! Je voulais que mes photos soient atypiques, c’est pourquoi j’ai décidé de la faire danser !
Young woman in her twenties shares her love to interior designing, nordic designs, bakings, amazing travel destinations and all that makes her smile. Welcome!
Blogia kirjoittelee kaksikymppinen neitokainen, jonka intohimona on valokuvaus ja elämä itsessään. Tarkoituksenani onkin ikuistaa blogiini kuvia, jotka toisivat lukijoilleni inspiraatiota ja hyvää mieltä. Blogiini raapustelen kirjoituksia niin sisustuksesta, leivonnaisista, matkoista ja muista minua miellyttävistä asioista.
