Astiakaapin aakkoset

maanantai 04. syyskuu 2017

Usein puhutaan vaatekaapin kulmakivistä, mutta minä puhun tässä postauksessa lempipaikastani ja se on tietenkin keittiö ja sen kulmakivistä. Mitä lautasiin ja laseihin tulee, on niiden oltava kauniit, sillä muuten ruoka vähintään näyttää huonolta (jos ei jopa maistukin).

Olen ollut astioihini ”vinksahtanut” teinistä lähtien ja minulla on jonkinmoista kippoa ja kannua kaapit täynnä. Joistain astioistani luovuin muuttoni yhteydessä, mutta suurimman osan pidin itselläni, vaikka neliöt repeilevät liitoksistaan tällä hetkellä.

Avec Sofié blog l My kitchen favorites

Avec Sofié blog l My kitchen favorites

Kertoo varmasti paljon minusta, jos paitaan en suostu laittamaan 200 euroa, mutta kattilaan kylläkin. Kattila kestää ja tuo minulle pitkäksi aikaa mielihyvää, paita ei kestä käytössäni yhtä pitkään ja sen takia mieluummin investoin kestäviin asioihin, kuin ns. kertakäyttöhyödykkeisiin. Toki paidatkin voivat kestää vuosia, mutta harvemmin.

Minulla on ollut jonkinlainen paussi astioiden ostamisen kanssa, kunnes viime syksynä Luxemburgissa ollessa ostin lisää Villeroy & Bochin Modern Grace -sarjaa. Olen kerännyt sarjaa jo jonkun aikaa, mutta Luxemburgissa tuli tehtyä lautaskokoelmaani lisäys. Kauniit ja suhteellisen eleettömät neliön malliset lautaset sopivat mainiosti illallispöytään ja myös tuomaan ryhtiä kattaukseen.

Avec Sofié blog l My kitchen favorites

Avec Sofié blog l My kitchen favorites

Suurin ilo tosin koettiin lautaskaupoilla, kun huomasin toukokuussa Iittalan myymälässä Teema Tiimi -vadit (18×26). Nämä samaiset lautaset ovat olleet ennen Arabian alla ja olen harmitellut vuosia, että en silloin kyseisiä lautasia ostanut. Ilokseni ne ovat tulleet takaisin ja lempibrändini alle. Nämä lautaset ovat erittäin toivottu lisä omaan astiakaappiini. Älkää siis missatko näitä lautasia, jos teitte sen saman mitä minä joskus seitsemisen vuotta sitten. Aikoinaan lautasella oli eri nimi, mutta en nyt muista mikä se oli? Pääasia, että se löytyy nyt taas kaupoista ja on samaa värisävyä mitä koko muu Teema-sarja.

Avec Sofié blog l My kitchen favorites

Avec Sofié blog l My kitchen favorites

Omituisinta on, kun huomaa makunsa muuttuneen. Vielä muutama vuosi sitten en millään olisi voinut nähdä Kastehelmi- tai Ultima Thule -sarjaa astiakaapissani. Toisin kävi. Viime aikoina olen ostanut kumpaakin kaappeihini ja koristellut kattaukset lasisilla pinnoilla.

Avec Sofié blog l My kitchen favorites

Avec Sofié blog l My kitchen favorites

Aterimet ovat vähän kuin koruja ja minulla on Iittalan Mango-, Scandia- ja Citterio-aterimet sekä Hackmanin Inari-sarja. Kaikki hyvin erilaisia, mutta jokaiselle on oma hetkensä.

Avec Sofié blog l My kitchen favorites

Oma suosikkini kattilasarjoista on muotokielensä takia Tools-sarja. Vaikka muutaman kerran olen näppini polttanut, kun olen koskenut kahvoihin ilman patalappuja, silti en kattiloistani luovu. Sama pätee myös sarjan uunivuokaan. Minulta löytyy pienempi versio, mutta ehkä joskus saan niin ison uunin, jonne mahtuu myös sarjan isompi versio.

Haaveilen isosta uunivuosta, uunista sekä keittiöstä mihin nämä kaikki astiani mahtuvat kauniisti eikä osaa tarvitse säilytellä kellarissa. Toivon todella, että pian sellainen keittiö on edessäni. Lähellä ollaan, mutta ei ihan vielä kiinni uuninkahvassa ;)

Ps. Osa Teema-astioista on saatu kaupallisen blogiyhteistyön kautta.

 


Vie kesä pitkälle syksyyn

maanantai 21. elokuu 2017

Kahvit kuuluvat minun aamuihin vähän samalla tavalla, kun aurinko kesään. Aamusta ei tule mitään ilman kahvia, eikä kesästä tule mitään ilman aurinkoa. Kahvi takaa hyvän aamun ja aurinko hyvän kesän. Senpä takia kahvi on pakollinen juttu minulle aamuisin. Kesän jälkeen arki saattaa tuntua hieman tahmealta. Sateet saapuvat ja työntävät auringon lämmön väistämättä pois. Mitäpä sitten teen, jotta se arki ja syksy tuntuisivat hieman makeammalta? Miten tuon auringon syksyyni, vaikka sataisi? Miten vien kesää pidemmälle syksyyn?  Näitä asioita pohdin kaupallisessa yhteistyössä Nespresson kanssa.

Avec Sofié blog Nespresso

Avec Sofié blog Nespresso

Aamuni alkavat yleensä koneeni, lehtien ja cappucinon ääressä, oli sitten kesä tai talvi. Laitan itseni ja elämäni niin sanotusti järjestykseen ja kuosiin tuon kupillisen ääressä. Se kupin vieressä vietetty aika on itseasiassa ihan äärettömän tärkeä hetki, kun silloin käydään läpi päivä ja ne asiat mitä pitää tehdä ja missä järjestyksessä. Silloin myös vastaan ensimmäisiin sähköposteihin, sipaisen meikin kasvoille sekä julkaisen postaukseni. Siinä aamukahvihetkessä käydään läpi myös maailman tapahtumat ja kysytään mitä toiselle kuuluu joko kasvotusten tai puhelimitse.

Avec Sofié blog Nespresso

Avec Sofié blog Nespresso

Keskikesällä kahvihetket olivat jääkahvin täytteisiä, mutta elokuussa jääkahvi vaihtuu lämpimään cappucinoon ja jääpalat maitovaahtoon. Maku on tosin pehmeä tuttu, joka herättää arkeen. Jääkahvia on tosin kiva juoda lounaan aikoihin myös syksymmällä, sillä se virkistää mukavasti.

Avec Sofié blog Nespresso

Avec Sofié blog Nespresso

Tiedän syksyn saapuvan siitä, kun mekot vaihtuvat farkkuihin. Kun on kolme kuukautta ilman housuja, voi niiden jalkaan laittaminen tuntua hivenen raskaalta kaikkien jätskiannosten jälkeen. Kukkafarkut muistuttavat tosin ihanasta kesästä ja kerätyt jätskikilot unohtuvat. Hellemekkoja ei syksyisin oikein voi enää pitää, mutta ballerinoja voi. Ballerinoja pidän pitkälle marraskuuhun tai siihen asti, kun on ihan pakko vaihtaa lämpimämmät kengät. Vien siis kesää pidemmälle jaloissani. Kesä, se kun on mielentila ja sitä voi jatkaa oikealla varustuksella pitkäänkin.

Avec Sofié blog Nespresso

Avec Sofié blog Nespresso

Toinen asia mistä huomaan kesän olevan lopussa, ovat silmälasien paluu. En niinkään tarvitse silmälaseja, jos en lue paljon tai ole koneen ääressä. Kesällä kun sitä katsoo mieluummin merta kuin telkkaria, niin silmälaseja ei niinkään tarvita. Syksyllä kun on aikaa syventyä taas enemmän kirjoihin ja lehtiin, kaivetaan silmälasit laatikosta. Se on tosin ihana hetki syksyaamuisin, kun on aikaa ja jollain tavalla myös kärsivällisyyttä lukea, kun ei tarvitse pelätä, että onko tämä kesän ainut aurinkoinen päivä.

Avec Sofié blog Nespresso

Kun aurinkovarjot vaihtuvat sateenvarjoihin, voi sitä kesää alkaa kaivata aika lailla. Onneksi syyssateet tuovat taas puhdasta ja raikasta ilmaa ja vievät lämpöaaltojen tuomat pölyt mennessään. Pidän itseasiassa raikkaista aamuista, vaikka sataisi, sillä tiedän ilman ja katujen puhdistuvan. Aamurutiineihini kuuluu nimenomaan kävely Ja koska olen ikuinen positiivari, kannan aurinkolasejani otsallani, vaikka sataisi. Ei sitä koskaan tiedä, jos se aurinko palaa edes hetkeksi sateen jälkeen. Sunnuntaiset kävelyreissut tuntuvat vähän kuin kesälomalta, sillä silloin on aikaa ja energiaa tutkiskella kaupunkia samalla tavalla mitä kesällä. Tai ehkäpä jopa paremmin, sillä ilma on raikas eikä kuumuus vaivaa kävelijää. Suuri suositukseni onkin mennä arki-aamuisin ja sunnuntaisin pitkälle kävelylenkille samassa mielentilassa mitä kesällä ja unohtaa arjen kiireet. Älä siis hyppää arkena bussiin tai auton rattiin, vaan laita matalat kengät jalkaan ja kävele kaikessa hiljaisuudessa töihin.

Avec Sofié blog Nespresso

Yleensä kun olen lähtenyt töihin tai sunnuntaikävelyilleni, nappaan päivän toisen kupilliseni cappucinoa mukaani travel mug -kupissani ja pitkitän aamun tuntua sillä tavalla. Samalla myös takaan hyvän kahvin saanniin, sillä Pariisi ja Ranska yleisesti eivät ole tunnettuja hyvästä kahvista. Täten minun ei tarvitse turvautua laihaan kahviin vaan saan kahvin juuri sellaisena, kun haluan. Hyvä kahvi, parempi päivä.

Jos kävelen yksin, kuuntelen yleensä musiikkia. Minulla on paljon erilaisia listoja, myös oma lista kesälle ja yleensä tietyt biisit vievät tiettyyn hetkeen. Kun kuuntelee omia kesäbiisejä syksyllä, voi sitä hyvin kuvitella olevansa jossain muualla kuin ruuhkaisessa kadunkulmassa,  metrossa tai bussissa.

Avec Sofié blog Nespresso

Avec Sofié blog Nespresso

En tiedä oletteko samanlaisia mitä minä, mutta välillä sitä ihan stressaantuu kesästä, kun on niin paljon suunnitelmia ja odotuksia. Elokuussa niihin kesätapahtumiin voi palata helposti, sillä vielä nytkin on niin paljon erilaisia tapahtumia. On rapujuhlia ja ulkoilmaelokuvia ja picnic-ilmoja. Ei siis aleta odottaa ensi kesää ja käperrytä kotiin, vaan ollaan aktiivisia myös syksyisin.

Usein valoisaan aikaan heräämme helpommin ja sen takia näemme ystäviä kesäaamuisin enemmän mitä syksyllä. Mitä jos tehtäisiinkin muutos ja pyydettäisiin ystäviä myös aamiaiselle yhdessä kesäkuukausien ulkopuolellakin? Kuppi kuumaa kahvia arki-aamuna hyvän ystävän kanssa tuovat niin paljon sisältöä ja energiaa arkeen.

Kun olin tällä viikolla Suomessa, kävin myös aamu-uinnilla ja vesijuoksemassa. Yleensä uiminen pidetään kesäjuttuina, mutta kyllä sitä voi tehdä vähän viileämmilläkin ilmoilla. Mikä aamun aloitus olikaan pulahtaa lämpimään veteen ja polskia tunti tihkusateessa. Tuntui ihan kesältä. Samalla sitä sai niin paljon energiaa omaan päivään. Ei siis unohdeta niitä ulkoilma urheiluja myöskään elokuun saapuessa.

Minulle elokuu on yleensä ollut todella haikea kuukausi. Se on yleensä ollut se kuukausi, kun olen lähtenyt takaisin Vaasaan opiskelujen pariin tai se kuukausi, kun kesä on loppunut. Yritän itsekin tsempata itseäni tekemään kaikkea erilaista vielä, vaikka se syksy saapuukin, sillä se ei tietenkään ole hyvä, jos lopetetaan elämästä ja aletaan odottamaan ensi kesää jo nyt. Picnicejä kun voi järkätä pitkälle syksyyn oikeassa varustuksessa tai vaikka sisätiloissa. Altaan vesi on lämmitetty, niin sinne voi pulahtaa aamu-uinnille arkena myös heinäkuun jälkeen. Ystävän voi kutsua arkiselle aamiaiselle kotiin ennen työpäivää ja kesämuistoja kuunnella musiikin muodossa.

Onko teillä jokin sellainen rutiini millä pitkitätte kesän tuntua? Jos on, jatketaan niitä kesäisiä rutiineja ja tapoja pitkälle. Kesä kun on mielentila, ei lämpömittarin lukema.


Vuosipäivän aamiainen <3

sunnuntai 13. elokuu 2017

Eilen vietimme kihlautumisemme vuosipäivää. Emme juhlistaneet kihlautumistamme muuten kuin, että minä tein meille aamiaisen mieheni nukkuessa. Isommat juhlat ovat sitten uuden vuoden tienoilla.

Avec Sofié blog l Balcony breakfast

En tarkoituksella puhunut kihlautumisestamme sen kummemmin blogissa, sillä tiesin jo siinä vaiheessa, kun kysymys tuli aamukävelyllämme Pariisissa, että menisimme naimisiin kahdestaan New Yorkissa. Se oli kummankin suuri haave ja toive. Kumpikaan meistä ei ole muuten mitään suuria hääihmisiä ja monelle se minun kohdallani on yllätys. Rakastan häitä, mutta omat halusin nimenomaan kahdestaan New Yorkissa.

Avec Sofié blog l Balcony breakfast

Onnellinen olen, että pystyimme pitämään salaisuuden sekä saimme päivästä juuri sellaisen, kun halusimme. Jouluinen ja taianomainen New York oli juuri se mitä halusimme. Aamiainen Tiffanylla edellisenä aamuna ja drinkit Plazassa edellisenä iltana ja seuraavana aamuna vain me kaksi ja todistaja kaupungintalolla. Kaikki mitä ikinä halusin <3

Avec Sofié blog l Balcony breakfast

Jos olisimme pitäneet perinteiset häät, olisin järjestänyt ne todellisuudessa yksin, sillä miehelläni ei olisi ollut juurikaan aikaa. Näin jo mielessäni ne stressilevelit ja ranskankielen asettamat haasteet, joten unohdettiin isot häät jo ennen viime vuotista aamukävelyä. Kun suunnittelimme häät pienessä koossa, myös järjestelyt olivat kiva hoitaa kahdestaan salassa.

Kun ostin mieheni vihkisormuksen Tiffanylta, lupasi Pariisin liike, että yllättäisimme mieheni New Yorkin liikkeessä aamiaisella. Onneksi mini-yllätys onnistui ja saimme teehetken Fift Aavenuen liikkeen ylimmässä kerroksessa. En tosin tiedä kumpi oli tästä teehetkestä enemmän onnessaan?

Eilisen aamun teehetki oli juuri sellainen mitä yhteiseltä vuosipäivä-aamiaiselta toivoo. Vuosi sitten kävelimme noutokahvien kanssa jo hivenen syksyisessä Pariisissa, mutta eilen saimme viettää vielä lämpimän aamun parvekkeella.

Avec Sofié blog l Balcony breakfast

Jos jostain olen kiitollinen liittyen hääpäiväämme, on se, että saimme viettää sen niin kuin halusimme. Heräsimme yhdessä, söimme aamupalan hotellihuoneessa ja kävelimme aamulla yhdessä pitkin Manhattania. Vähän tosin jännitti miten mieheni perhe ottaisi uutisen vastaan ja hyvinhän he ottivat. He luulivat meidän tulevan kertomaan vauva-uutisia ja oli jotenkin todella huvittavaa, kun saavuimme heille, kaikki katsoivat vatsaani eivätkä huomanneet kahta sormusta kädessäni.

Täten toivon, että jokainen joka järjestää häitä, ei ottaisi turhia paineita muiden odotuksista ja toiveista. Kenellekään muulle päivä ei ole yhtä tärkeä kuin teille kahdelle, niin turha ottaa stressiä muiden odotuksista.  Pääasia, että teillä on ikimuistoinen päivä, jota voi rennosti odottaa ja muistella <3

Ps. Meidän häätunnelmaan pääsette Our day in New York -postauksessani.