Tuoksuja ja ensimmäisiä tapaamisia Barcelonassa (sis. arvonnan)

torstai 30. marraskuu 2017


Erilaiset tuoksut kuuluvat vahvasti elämääni ja meidän perheeseen yleensäkin. Senpä takia monella eri tuoksulla on elämässäni tarina. BOSS:n kanssa kaupallisessa yhteistyössä kerron suhteemme alkuajoista.

Noin neljä vuotta sitten olin sinkkuna elämässäni ensimmäistä kertaa moneen vuoteen. Olin kolmenkympin korvilla ja kai vähän niiden isojen kysymyksien äärellä, että mitä elämältäni haluan. Takana oli elämäni pisin parisuhde ja olin vähän eksyksissä. Kaikki oli uutta ja pelottavaa, mutta samalla myös jännittävää. Elin aikuisen naisen sinkkuaikoja yhdessä kämppikseni Caritan kanssa.

Avec Sofié blog l Boss Scent Intense

Olin alkanut käydä deiteillä, mutta kukaan muu ei tuntunut kolahtavan tai saavan niin paljon perhosia vatsaan kuin tuo amerikkalainen herrasmies. Olimme nähneet syksyn aikana tuohon lokakuun loppuun mennessä kolme kertaa. Nyt olisi tulossa neljäs kerta, mutta minua alkoi jännittämään sekä myöskin etäsuhteessa olo hieman ahdistamaan. Mitä jos hänellä onkin nainen jokaisessa kaupungissa jossa hän työkseen matkustaa? Olin nähnyt tuohon mennessä työmatkailun positiiviset ja myöskin negatiiviset puolet ja juuri noiden negatiivisten puolten takia olin perääntymässä.

Avec Sofié blog l Boss Scent Intense

Oli lokakuun ilta ja teimme postauksia Caritan kanssa sängyssä vierekkäin ja mietin, että ostanko lennot viikonlopuksi Barcelonaan vai annanko olla. Carita oli sitä mieltä, että en saisi missään nimessä lähteä. Itse haikeana mietin, että mitä minulla on tässä kohtaa menetettävänä kuin rahaa. Olinhan vapaa tekemään mitä haluan. Olen aina myös sitä mieltä, että kaikkea pitää kokeilla ja jos menee pieleen, niin sekin on kokemus ja siitä oppii. Mietin, että menetän korkeintaan yhden viikonlopun kavereiden kanssa ja muutaman sata euroa, mutta mitä jos se olisikin se oikea?

Muistan miten lähdin reissuun Barcelonaan vähän sillä tavalla ”whatever”- fiiliksellä suojellakseni itseäni. Olihan minulle sanottu aiemmin, että hän ei tule koskaan enää asumaan naisen kanssa tai tule menemään naimisiin. Miksikään viikonloppuromanssiksi en tosin olisi alkamassa, vaan tämä viikonloppu näyttäisi, olisiko meillä jatkoa.

Avec Sofié blog l Boss Scent Intense

Pakkasin korot ja hameet mukaan, noh, koska Barcelona ja halusinhan näyttää hänen edessä hyvältä. Koska tunnen Barcelonan hyvin, varasin romanttisista ravintoloista pöydät meille viikonlopuksi, hommasin picnic-eväitä ja leivon jopa gluteenitonta siemenleipää mukaan. Nyt kun jälkeenpäin mietin, en kai sittenkään ollut ihan hällä väliä -mielellä matkassa.

Muistan kun saavuin lentokentälle, näin hänet väenpaljouden keskeltä odottavan minua. Hyppäsimme taksiin ja ilmassa oli jonkinlaista sähköä. Kumpikin kai tiesi, että se on tässä tai sitten sitä ei vain ole. Olen itse aika ”all in”-tyyppinen ihminen ja en jaksaa montaakaan asiaa kovinkaan kauaa odotella. Sitä joko on tai ei ole. Rakkausasioissa olen jollakin tavalla mustavalkoinen, toki asiat voivat muuttua, mutta näissä sydämiin liittyvissä asioissa usein huomaan, että sen pitää kolahtaa heti. Tai jos en ole saanut vastakaikua, käännyn ympäri suojellakseni itseäni.

Avec Sofié blog l Boss Scent Intense

Tuo viikonloppu oli aivan maaginen, niin mielettömiä muistoja Barcelonasta. Ehkä yksi elämäni ihanimmista viikonlopuista. Sanomattakin on kai selvää, että ne lentoliput kannatti ostaa. Saan jakaa elämäni niin mielettömän ihmisen kanssa ja jokainen hetki on alusta asti ollut kuin elokuvista. Kohta meillä tuleekin vuosi täyteen vaimona ja miehenä <3

 

Avec Sofié blog l Boss Scent Intense

Tuoksut ovat vahvasti osa meidän elämää ja rakkaustarinaa ja senpä takia kulkivat BOSS:n the Scent – tuoksut mukana myös New Yorkin häämatkallamme. The Scent -tuoksusta on tullut markkinoille uudet ja hivenen voimakkaammat tuoksut,  eau de parfum Boss The Scent for her Intense sekä miehelle Boss The Scent Intense.

Avec Sofié blog l Boss Scent Intense

The Scent for her Intense on nimensämukaisesti intensiivisempi ja ehkä hivenen sensuellimpi tuoksu. Intensiivisyyttä korostaa hunajaiset nuotit sekä myöskin vaniljaista ja kaakaopavun pohjatuoksua on vahvistettu. Tuoksussa tulevat selkeästi esiin myös persikkaiset vivahteet ja nuo persikan sävyt tuovat tuoksuun myös raikkautta. Täydellinen tuoksu siis jouluun varsinkin niille, jotka rakastavat vaniljaisia tuoksuja.

The Scent Intense 50 ml on miesten versio tuoksusta ja tuoksua on muokattu voimakkaammaksi klassikkotuoksusta.  Tuoksuun on myös lisätty mausteisuutta lempimausteideni kardemumman ja vaniljan avulla. Todella ihana tuoksu miehelle, joka pitää lämpimistä sävyistä tuoksuissa.

Tähän yhteistyöhön liittyy myös kilpailu, joten kerro minulle omasta treffikokemuksestasi tai merkittävästä hetkestä rakkaasi kanssa. Arvon kolme BOSS-tuoksupakettia kommentoijien kesken. Arvonta on voimassa viikon verran 7.12.2017 klo:20 asti. Arvonnan säännöt löydät täältä.

Follow me on

FacebookInstagram, SoundCloud, Pinterest & Bloglovin


63 Responses to “Tuoksuja ja ensimmäisiä tapaamisia Barcelonassa (sis. arvonnan)”

  1. Emma sanoo:

    Oma ehkä merkittävin muisto on miesystäväni ja minun ensitreffit. Olimme tunteneet ja myös tapailleet vuosia aiemmin, mutta kipinästä huolimatta se ei silloin ottanut tulta alleen. Tänä vuonna kohtasimme uudelleen monen sattuman kautta yllättäen. Ensin päädyimme kävelylle, sieltä syömään ja katsomaan leffaa. Sama vanha kipinä syttyi heti uudestaan ensihetkestä pitäen ja tuli niin vahva tunne, että ”the one” oli tässä. Ja taisi se tunne pitää paikkansa, koska tuosta tapaamisesta lähtien olemme olleet yhdessä ja onnellisempia kuin ikinä. <3

  2. Helmi sanoo:

    Ai että mä tykkään rakkaustarinoista!! <3

    Tapasin mieheni kesätyöpaikassa ekana päivänä. Hän tuli ruokalassa mua vastapäätä istumaan ja kysyi saman tien ihan pokalla, että kuka olen. Hämmennyin täysin. Toki kerroin kuka olen ja hän esitteli myös itsensä. No se ruokatunti oli ns. liian lyhyt. Oltiin kerrottu siinä toisillemme mistä päin ollaan yms. Kesä meni nopeasti toisiaan bongaillen työpaikalla, kunnes minulla loppui työsuhde siihen paikkaan ja vaihdoin "talvityöhön". Alettiin hengailee sitten vapaa ajalla ja kuukausi kun oltiin vietetty kahviloissa ja kaupungilla muuten vaan niin sanoin et mä en voi jatkaa tätä jos tää ei oo hänen puoleltaan vakavaa. Viikkoon ei oltu yhteydessä (kauhein viikko tunne elämässä), kunnes perjantaina( jona oli suomen ilotulitus kisat helsingissä) hän laittoi viestiä, että voidaanko nähä. Olin silloin vanhempieni luona helsingissä ja hän saapui sinne. Siitä asti ollaan kävelty käsikädessä. Ensi vuonna siitä on jo kymmenen vuotta ja mikä parasta me ollaan vieläkin ihan lätkässä toisiimme. <3

  3. Tiina sanoo:

    Mulle muistuu heti mieleen mun ja mieheni ensimmäinen näkeminen sen jälkeen kun ”oltiin sovittu, että nyt seurustellaan”. Se odottava ja pakahduttavam jännityksen tunne oli aivan ihana. Emme tehneet muuta ihmeellisempää kuin söimme ja katsoimme elokuvaa ( tietysti pussailimme ;) ) niin nämä tunteet muistuu aina mieleen kun miettii noita vuosien takaisia hetkiä <3

  4. Jenna sanoo:

    Vitsi mulla meni ihan kylmät väreet ja nousi jopa tippa linssiin lukiessa! :’) oletko tehnyt postausta missä kerrot miten olette tavanneet? Jäin janoamaan lisää, hahah. Kivaa päivää ja terkkuja Barcelonasta!
    xx Jenna

  5. Pp sanoo:

    Ensi kesänä tulee yhteistä matkaa täyteen 10vuotta, helmikuussa 9vuotta kihloissa. Tavattiin niinkin kauheassa paikassa kuin Viron laivalta, mutta matka on ollut satumainen. Toukokuussa mennään kaksin rannalla vihdoin naimisiin ja olisi ihana saada juhlavuoden kunniaksi uudet tuoksut molemmille. Ainiin, tuleehan meille molemmille vielä 30vuotta mittarin alkuvuodesta :)

  6. Laura sanoo:

    Ihanaa, että päädyit ostamaan liput Barcelonaan! :) Saako kysyä, miten olette tavanneet?

  7. Emppu sanoo:

    Kovinkaan sykähdyttäviä treffikokemuksia ei ole tässä osoitteessa jaettavana, mutta yhden exän kanssa olemme voittaneet baarivisan ensimmäisillä treffeillämme. :) Viitisen vuotta olimme yhdessä eli kai se yhteispeli testattiin jo ensimetreillä.

  8. Piia sanoo:

    Ihana tarina<3

    Ihanimmat ja tärkeimmät muistot liittyvät nykyisen parisuhteeni alkuaikaan. Silloin vietimme useita romanttisia öitä hotelleissa, aivan todella kliseisen ällöromanttisella tavalla mm. kera suklaan ja kuohuvan :D

    Muistelen niitä edelleen näin vuosienkin jälkeen, sillä nämä hotellitreffit olivat vaan niin onnistuneita ja jotenkin maagisia. Olimme tunteneet vain vähän aikaa mutta se toinen tuntui silti niin tutulta, turvalliselta ja oikealta. Alkuajan huumaa mietin myös haikeudella, sillä siihen aikaan liittyi niin suurien ja monien tunteiden skaala.

    Minulle myös tuoksut aiheuttavat voimakkaita muistoja - ja juuri eräs mieheni tuoksu onkin sellainen, jonka tuoksuttelusta tulee aivan meidän suhteen alkuajat ja ensikohtaamiset mieleen <3 :)

  9. Sari sanoo:

    Muistan kun tavattiin ensimmäisen kerran mieheni kanssa ja heti siinä oli jotain merkittävää. Kuitenkaan emme sopineet mitään jatkosta ja asuimme kumpikin eri paikkakunnillakin vielä. Kyllähän se jäi mietityttämään että mahdanko tavata häntä enää, mutta toisin kävi. Oli uudenvuodenaatto ja lähdin kaverini kanssa kaupungille kävellen. Joku auto pysähtyi kohdallemme ja sieltä huudeltiin nimeäni. Siitä alkoikin seurustelu ja tuosta hetkestä on tosiaan jo 31 vuotta tulevana uutena vuotena…

  10. Anne sanoo:

    Muista aina ensimmäisen tapaamisen nykyisen mieheni kanssa. Oli lämmin heinäkuinen ilta kun lähdimme kaverini kanssa kävelylle maaseudulla , jossa olimme ”lapsenpiikoina” kaverini vanhemman sisaren lapsille. Olimme silloin 16- j a17-vuotiaita ja meillä oli vähän tylsää siellä maalla. Kun tulimme lähemmäs kylän keskustaa kuului yhdestä talosta ja sen pihalta musiikkia ja porukaakin oli aika paljon paikalla. Kun menimme talon ohi meidät pyydettiin mukaan kotibileisiin, jossa sitten tapasin tulevan mieheni .

  11. Suvi sanoo:

    Ooh ihan tippalinsissä luin tätä! Itse olen tavannut avomieheni tinderissä. Siellä yritin katsoa mitä ruotsin opiskelukaupungilla olisi tarjota. Ja sitten mies johon ihastuin ensikuvan nähtyäni kirjoitti minulle ”hej du” ja siitä alkoi kirjoittelumme. Kuukauden kirjoiteltuamme lähdimme kahville ja hän osasi täydentää lauseeni jo ensi tapaamisella. Itse jännitin kuinka treffailu sujuu itselleni silloin heikolla ruotsinkielellä mutta hän osasi tukea ja tsempata minua huomaamattani siten että en edes muistanut hermoilla hetken päästä ja pystyin vain nauttimaan siitä hetkwstä. Edelleenkin 2v jälkee hän tietää mitä tarkoitan kun en hermostuneena tai ärtyneenä osaa sanoa jotain täysin oikein ruotsiksi ja se lämmittää sydäntäni päivittäin!

  12. Hanna sanoo:

    Ekoilla treffeillä nykyisen mieheni kanssa tein nakkikätköjä! Ei ehkä romanttisinta mitä tiedän, mutta vaikutuksen teki

    T. Hanna

  13. Ansku sanoo:

    Ihana tarina! Jos miehesi näin totesi niin mitä sitten tapahtui että päädyittekin asumaan yhteen ja vielä naimisiin asti?? Sinä olit selvästi se oikea minkä hän ei uskonut vastaan tulevan :)

    • Sofié sanoo:

      No siinä oli varmaankin juuri tuo ”oikea ihminen” -tarina taustalla <3

      Hänellä oli ollut ikäviä parisuhteita taustalla ja hän on aina omistautunut työlleen 150%. Sekä varmasti omien vanhempien avioero on kummakin mielessä, joten avioliitto oli meille kummallekin todella iso askel. En ikinä itseasissa nähnyt itseäni naimisissa :)

  14. Reetta sanoo:

    Nykyinen poikaystäväni matkusti ulkomaille ensimmäisille treffeille luokseni. Ne treffit kestivät viikon ja seuraavat kolme viikkoa. Yhteenkuuluvuuden tunne oli heti mieletön! <3

  15. Sila sanoo:

    Tapasimme loppukesästä paikallisessa ravintolassa ja piti olla vaan yhden illan-juttu…
    Kuitenkin tapailimme syksyn ja jossain vaiheessa mies ilmoitti, että on muuttamassa Suomesta pois ja uusi elämä odottaa ulkomailla!!
    Pienen tauon jälkeen tiemme taas kohtasivat ja olemme olleet naimisissa nyt 11 vuotta.

    Sofie, sinun tarinasi sai kyllä kylmät väreet.
    Toivon hirmuisesti onnea teille!

  16. Teija sanoo:

    Minä koin niin vahvasti ”sen oikean tunnetta”, että uskaltauduin kyläilemään ’hänen’ kotonaan, parin tunnin verran. Sitä ennen olimme olleet vain kirjeitse tekemisissä, koska asuimme kaukana toisistamme. Silloin ei ollut mitään deittailu-someja olemassakaan, kirjeet ne oli jotka kulki, ja sitä kautta tutustuimme aika vahvasti jo toisiimme, kunnes tapaaminen tuli eteen joulukuussa vuosia sitten. Tapaaminen onnistui senkin takia, että olin jo muutenkin saapunut lähemmäs ’häntä’, eräälle paikkakunnalle, vaikka siinäkin oli paljon kilometrejä väliä. Läksin kuitenkin treffeille, ja se johti seurusteluun, kihlautumiseen sekä onnelliseen avioliittoon <3

  17. Liisa sanoo:

    Ekat treffit olivat itsessään aivan katastrofi, mutta silti olin varma että tässä jutussa on juuri tuota ”sitä jotain” . Niinkuin lopulta olikin:)

  18. Petra sanoo:

    Eräs mieleenpainuvimmista muistoista on ensimmäinen yhteinen lomamatka Malesiaan kuusi vuotta sitten, jossa mies myös kosi aivan uskomattoman romanttisesti ja minulle vielä täysin yllätyksenä. Hän on ihminen, joka kolahti täysiä aivan ensimmäisistä hetkistä saakka, ja sain todella tuntea yltiöpäisen rakastumisen. Myös hänen Burberry-tuoksunsa saa edelleen jalat alta!
    Ihanaa lukea myös muiden ihmisten rakkaustarinoita, tuo ihanasti valoa tähän marraskuun viimeiseen päivään!

    Kiitos ihanasta blogista! Olen lukenut päivittäin jo usean vuoden ajan, joskin olen ilmieseti kai ujo jättämään kommenttia.

  19. Niina K sanoo:

    Tutustuimme mieheni kanssa jo yläasteella. Ensitapaamiset eivät ehkä olleet niin mieleenpainuvia. Hän osaa järjestää yllätyksiä ja yksi mieleenpainuvimmista yllätyksistä oli New Yorkin matka. Hän oli varannut matka minun tietämättä ja noin viikkoa ennen matkaa, syksyisenä marraskuun päivänä hän kertoi että lähdemme New Yorkiin. Olin niin yllättynyt ja iloinen. Matka oli ollut meidän molempien pitkäaikainen haave.
    Mutta sitten tajusin etten missään nimessä saa töistä vapaata näin nopealla varoitusajalla. Mieheni oli ollut yhteydessä esimieheni ja he olivat sopineet lomani.
    Täydellinen yllätys ja täydellinen matka. Ja muistan edelleen minkä tuoksun ostin tuolta matkalta.

  20. Katsa sanoo:

    Ihana, romattinen tarina!

    Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä jo 21 vuotta , joista 18 vuotta naimisissa.
    Tapasimme eräissä pihajuhlissa ja siitä se alkoi. Molemmat olivat jo tuolloin aikuisia ja elämää takana. Vakuutuin lopullisesti, kun nyt jo edesmennyt isäni sanoi, että` tuossa miehessä on ainesta`! Ja oikeassa hän olikin!

    Kiitos upeasta blogista!

  21. Tiina A. sanoo:

    27 vuotta naimisissa ja sitä ennen pari vuotta seurustelua. Tapasimme paikallisessa ravintolassa yhteisen tuttavan kautta. Matka jatkuu edelleen.

  22. Henna sanoo:

    Kai se merkittävin hetki on ollut ensitapaaminen kohta 20 vuotta sitten teininä. Tuntuu oudolta, että on edes ollut aika, joilloin emme tunteneet toisiamme.
    Paljon on vuosien varrella tapahtunut ja suhde on ollut koetuksella. Olen onnellinen, että olemme silti yhdessä.

  23. MD sanoo:

    Olemme alkaneet seurustelemaan mieheni kanssa 15- ja 16-vuotiaina. Kaikki nuoruuden ”treffimme” ovat jääneet mieleen samasta syystä: paikalla ja puitteilla ei ollut väliä, vaan pääasia, että saatiin olla yhdessä. <3

    Vaikka vuosia on vierähtänyt jo hurjan paljon, niin välillä nimenomaan tietyt tuoksut muistuttavat hyvin elävästi niistä alkuajoista. <3 Siispä erittäin osuva aihepiiri tälle arvonnalle, ja ehdottomasti olen (tai siis olemme) mukana! :)

  24. MD sanoo:

    Jäi äsken sanomatta, että hyvä, että lähdit aikanaan tuolle matkalle, ja taisi tosiaan olla niin, että sittenkin aavistit, miten ihanasti asiat menisivät. <3 Minäkin kuulisin mielelläni lisää siitä, miten olette tavanneet. Erilaiset rakkaustarinat saavat aina hymyn huulille (ja välillä jopa kuuluisan tipan linssiin) eikä tylsää rakkaustarinaa ole olemassakaan. <3

  25. Minoa sanoo:

    Muistiin on jäänyt ei parisuhde vaan tapaaminen tyttären kanssa vuoden päästä kun hän oli suoraan ylioppilasjuhlista Australiaan au pairiksi. Oli ajateltu että ollaan suunnilleen yhtäaikaa Singaporen lentokentällä mutta kuinkas kävi sekä minun että hänen lentokone oli myöhässä. Mutta voi sitä ilon ja kyyneleiden määrää kun vihdoin nähtiin.

  26. Mini sanoo:

    Muistan aina ensikohtaamisen lukion käytävällä silloisen ihastukseni ja ensirakkauteni nähdessäni. Se katse vain jäi mieleen, ja vaikka emme heti tekemisiin päätyneetkään, niin kyllä tuli tunne, ettämolemmat tiesivät, että jotain tulee tapahtumaan :) sittemmin on tullut uusia ihastuksia ja nykyinen mieheni ja lasteni isä, mutta onhan se joskus kiva muisteloida teiniaikojen kuvioita :)

  27. Elina sanoo:

    Poikaystäväni on ensimmäinen (ja toivottavasti viimeinen) tinder-deittini. Tapasin hänet kesän 2016 alussa; minun piti lukea tenttiin, mutta päätinkin lukemista vältelläkseni ladata Tinderin puhelimeeni. Taisimme löytää toisemme jo ensimmäisenä päivänä, ja tapasimme kasvotusten seuraavalla viikolla. Muutaman kuukauden tapailun jälkeen poikaystäväni lähti opiskelemaan toiselle mantereelle. Olin aiemmin vannonut, etten enää koskaan ala etäsuhteeseen, vaan kuinkas kävikään. Matkustin Washingtoniin ensimmäisen kerran sinä syksynä, ja olen ollut korviani myöten rakastunut siitä saakka. Välimatka on hirmuinen, aikaero haastava, lennot kalliita ja aikataulujen sovittaminen välillä hankalaa, mutta päivääkään en vaihtaisi tästä pois. Joka päivä olen kiitollinen siitä, että jätin tenttiinlukemiset vähemmälle puolitoista vuotta sitten, ja tapasin maailman ihanimman ihmisen :)

  28. mimmi sanoo:

    Ne kuuluisat kolmannet treffit.. <3 .. kävelimme illalliselta kotiini päin ja puolessa välissä matkaa treffikumppanini yhtäkkiä halasi minua , ja sanoi, että tuoksun huumaavalta. Silloin myös suutelimme ensimmäisen kerran. Muistan tuon hetken ja tuoksun aina - edelleen sama hajuvesi & mies <3

  29. Nona sanoo:

    Ymmärrän hyvin miksi ensitreffit usein kohoaa muistoissa yli muiden, meillä ne vietettiin Tähtitorninmäellä piknikillä. Ajan myötä treffit kuitenkin muuttavat muotoaan – se mikä aiemmin kupli mahassa jännityksenä, läikähtelee vuosien jälkeen lämpimänä onnentunteena. Ehkäpä juuri sen takia en edes osaisi nostaa toisia muiden yli -kuinka näitä voisikaan verrata :)

  30. anna s. sanoo:

    Merkittävin hetki on ollut poikamme syntymä. Se on uskomatonta, kuinka upeaa ja mahtavaa on se seisauttava hetki kun näkee oman lapsen ensimmäistä kertaa :)

  31. hilkka sanoo:

    Ensimmäiset treffit ovat jääneet parhaiten mieleen :)

  32. Maarit sanoo:

    Ihana tarina!
    Itselläni kulunut 20v siitä kun näin mieheni ensimmäisen kerran. Muistan tuon ensikatseen aina, mutta silti sykähdyttävimmät yhteiset hetket ovat olleet arjen pieniä tapahtumia. Erityisesti se miten toinen seisoo tukena ja turvana silloin, kun oma usko ja toivo tähän maailmaan on hiipumassa, se saa minut rakastumaan aina uudestaan.

  33. Niittyvadelma sanoo:

    Ihana kertomus! Kirjaimellisesti kylmät väreet meni. Olisi ihana kuulla lisää teidän rakkaustarinasta. <3

    Mieleenpainuvimmat treffit oli tulevan mieheni kanssa. Yhteinen ystävämme oli suostutellut meitä kirjoittamaan toisillemme. Asuimme tuolloin eri puolilla maailmaa -minä Euroopassa ja mies Amerikassa.

    Mies otti muhun yhteyttä ensimmäisen kerran kohteliaisuudesta hyvän ystävän pyyntöä kohtaan (tuo ystävä oli sitä mieltä, että sopisimme toisillemme). Ja minä vastasin kohteliaisuuttani. Meillä molemmilla oli kiireinen ja hektinen elämä, sekä joitakin säätöjä romanttisella rintamalla, mutta mikään niistä ei tuntunut oikealta. Silloin tällöin kirjoittelimme ihan vain kaverifiiliksellä, ottaen huomioon ettemme olleet nähneet koskaan livenä.

    Omalla painollaan viestittely tiheni ja keskustelunaiheet syveni. Ajattelin, että hassua: en ole koskaan tavannut tätä henkilöä ja silti hän tuntuu niin tutulta ja läheiseltä, kuin parhaimmalta ystävältäni. Ajattelimme hyvin samalla tavalla oikeastaan kaikista elämän tärkeistä asioista. En ollut aiemmin tuollaista kokenut kenenkään kanssa.

    Yhtenä päivänä mies yllätti: hän ilmoitti lentävänsä Suomeen, jotta voisi viedä mut treffeille. Sovimme ensitapaamispaikaksi lentokentän.

    Jännitin ihan hulluna. Lentokentällä tarrauduin kirjaani kuin hukkuva oljenkorteen ja pelkäsin nostaa katsettani ylös. Tässä se nyt oli. Tosipaikka. Joku oli maksanut pari tuhatta dollaria, ottanut vapaata töistä ja lentänyt valtameren yli voidakseen viedä mut treffeille. Entä jos emme pitäisi toisistamme tosielämässä? Yhdessäolo olisi kiusallista? Hän joutuisi viettämään yksinäisen hotelliviikon Helsingissä? Apuaaa!

    Ja siinä hän oli. Kysyi, olenko X. Hitaasti kohotin katseeni kirjasta. Olin niin hämmentynyt, etten osannut edes vastata. Suljin ensin kirjan, laskin sen penkille viereeni ja vasta sitten sain sanottua, että kyllä, olen X. Mulle on helpompaa kommunikoida kirjoittaen. Kasvotusten olen todella ujo. Ja nyt edessäni seisoi ihkaelävä ihminen, ei vain kaksiulotteinen valokuva.

    Edelleen hämmentyneenä ja ujona en osannut tehdä muuta kuin antaa tervetuliaishalauksen. Ja jäin hänen kainaloonsa. Se oli hyvä paikka olla. Se särki jään.

    Viikon ajan juttelimme, juttelimme, juttelimme. Lähes vuorokauden ympäri. Kävelimme käsi kädessä ja tutustuimme yhdessä Helsinkiin. Kun viikko oli ohi ja hänen aikansa lähteä, olimme toisissamme kiinni viimeiseen asti lentokentällä. Kun hän siirtyi turvatarkastukseni läpi ja kadotin hänet näkyvistäni, kyyneleet valuivat poskilleni ja ajattelin, että tässäkö tämä oli; tulisinko näkemään häntä enää uudelleen?

    Kun istuin bussissa matkalla kotiin lentokentältä, kävin mielessäni läpi viikon kestäneitä treffejä. Viikko. Se ei ole pitkä aika. Silti tuntui, kuin koko elämäni olisi sinä aikana muuttunut ja paluuta entiseen elämään ei enää olisi. Nyt tiesin mitä halusin: yhteisen tulevaisuuden.

    ---

    Nykyisin olemme olleet naimisissa yli 10 vuotta ja lapsiakin on siunaantunut. Olemme asuneet parissa eri maanosassa ja neljässä eri paikkaa. Mies on edelleen niin käsittämättömän rakas. On hyvä olla yhdessä.

    • Sofié sanoo:

      Kiitos niin paljon kommentistasi<3 Kai Mä olen jonkin sortin romantikko kun nämä teidän tarinat ovat parasta mitä blogin kommenttiboksissa on ikinä ollut <3

      Aloin samantien miettimään, että miksi ei oikeita rakkaustarinoita jaeta enemmän?

  34. Hanna sanoo:

    Muistan edelleen minun ja mieheni ”ensitreffit” kuin eilisen. Lainausmerkit siitä syystä, että emme olleet varsinaisesti sopineet treffeistä, mutta olin sivulauseessa vihjannut viettäväni lauantai-iltaa molempien tuntemassa baarissa hyvän ystäväni kanssa. Tietysti toivoen, että hän tulisi kyseiseen paikkaan.

    Kello alkoi uhkaavasti lähestyä pilkkua ja olin ihan varma, ettei mies a.) ollut oikeasti kiinnostunut tai b.) ymmärtänyt antamaani vihjettä. Päätin pettyneenä luovuttaa ja lähteä kotiin pitkän illan jälkeen. Ja siinä hän yhtäkkiä oli! Hän oli seissyt loputtoman pitkässä baarijonossa helmikuisessa pakkassäässä. Kaverit olivat yrittäneet saada häntä ikuisuuksia kestäneestä jonosta toiseen baariin, mutta hän oli halunnut pysyä jonossa. Oli kuulemma tärkeä henkilö, joka oli päästävä tapaamaan. Seitsemän yhteisen vuoden jälkeen tämän hetken muistelu saa edelleen saman onnellisen ja vastarakastuneen fiiliksen aikaan. <3

  35. Sara sanoo:

    Kahdeksan vuotta sitten tulin jouluksi kotiin. Lentoliput oli jo ostettu takaisin Ranskaan jossa silloin väliaikaisesti asuin, mutta jostain syystä päätin kuitenkin olla hyppäämättä koneeseen ja jäädä Suomeen. Kaksi päivää myöhemmin tapasin mieheni ensimmäistä kertaa <3

  36. Emma sanoo:

    Mulla on itseasissa juurikin tohon tuoksuun liittyvä treffikokemus takana, niin ajattelin että mikäs sen sopivampi tarina kerrottavaksi.
    Rakastan tuota tuksua yli kaiken, mutta en ole ikinä raaskinut ostaa. Kävin kuitenkin yksi päivä ostoskeskuksessa ennen treffejä ja pari suihkausta eksyi purkista iholle. Tai kaulalle sen piti mennä, mutta takki taisi suurimmat tuoksut saada. Kuitenkin menin takki päällä illalla treffeille.
    En ollut hirveän varma tapauksesta, baarissa oltiin tavattu ja en ollut varma mitä herrasta oikein ajattelin. Kaverin ehotuksesta kuitenkin suostuin näkemään ja mentiin ihan vaan kävelylle. Itse olin valmistautunut liikuntavarustuksella, sillä olin kertonut tietäväni hyvän kävelyreitin. Hänelle en muuta tyhmyyksissäni maininnut, vaikka tiesin että lenkkipolku vaatii jonkinlaisen liikuntavarustuksen. Treffipäivänä sattui vielä satamaan, joten polku oli kokonaan mudan peitossa.
    Herralla olikin sitten vähän hienompi varustus päällä. Kyllä nolotti, kun tämän hienot kengät olivat mudan peitossa. Kaiken lisäksi sade tuulen ohelle teki itsestä kaikkea muuta kuin kaunista kasteltavaa.
    Menimme kahville kävelyn jälkeen ja istuin takki päällä, sillä olin kylmettänyt itseni niin pahoin. Hän jopa tarjosi minulle takkiansa, vaikka omani oli jo päällä. En kehdannut ottaa, mutta kummasti tuollainen piristääkin. Pitkin iltaa juttelimme kaikenlaista ja olimme monta tuntia yhdessä. Yllätyin hänestä todella paljon ja nyt olemme nähneet toisiamme useasti parin viikon ajan. Onneksi kaverini laittoi minut näkemään herran uudestaan, sillä ei ensivaikutelma kerro aina kaikkea.

  37. M sanoo:

    Mieheni ei ole koskaan asunut Euroopassa maassa, joka olisi Suomen kaltainen maa. Kun hän on nyt tässä parissa päivässä huomannut, että miten jopa sunnuntaina paketteja toimitetaan tai jos tilaa jotakin illalla ennen 23, on se kotiovella seuraavana aamuna 8:lta. Tai että jos kortti ei toimikaan kaupassa, annetaan Kartellin tuolit mukaan ja maksaa voi verkkopankin kautta kotona. Hollantilaiset ovat suomalaisten kanssa samanlaisia transactional-tyyppisiä, että kauppaa käydään ja vaihtoehtoinen tapa pitää löytää. Eilen mieheni ymmärsi mitä olin tarkoittanut sujuvuudella ja sillä, että ihmisiin luotetaan jopa design-liikkeessä sillä tavoin, että tavarat saat mukaan. Ei siis ole epäilystäkään, että minä en viihtyisi tässä maassa :) – KIRJOITIT aikaisemmassa postauksessasi näin. Siis jos pankkikortti ei toimikaan kaupassa niin saa tuotteet tosta noin vaan kotiin ja ne maksetaan kotona? En ole kyllä Suomessa ikinä törmännyt tälläiseen :D

  38. Maria sanoo:

    Suhteen alku on ikimuistoinen. Siinä jäi järki pois ja tunteella mentiin täysin. Ensitapaamisesta oli mennyt alle vuosi kun jo asuttiin yhdessä. Yhdessä pienen vauvan kanssa. Tahti oli nopea ulkopuolisin silmin, mutta meille juuri oikea. Kun kaikki vaan kolahti niin hyvin yhteen, ettei olisi todeksi uskonut jollen itse olisi sitä elänyt ja kokenut. Ikimuistoista tekee myös siitä sen , ettei kukaan uskonut meihin. Nyt 20vuotta myöhemmin, asutaan vielä kaikki yhdessä ja tuo vauva, on jo nuori nainen joka muuttaa kohta omaan kotiinsa.
    Paljon koettu yhdessä, ikimuistoisia asioita, ihania matkoja ja vielä on yhteisiä vuosia edessä.

  39. Tanja sanoo:

    Olimme tapailleet muutamia kuukausia.Hän kuiskasi korvaani, että haluaa kanssani yhtä ihania lapsia kuin minä olen. Aika pysähtyi siihen hetkeen. Tuosta päivästä on kulunnut 19 vuotta. Olemme edelleen yhdessä ja meillä on kaksi ihanaa tytärtä.

  40. Emilia K sanoo:

    Yksi ihannimmista treffeistäni oli suhteemme alkutaipaleella. Piknik rannalla aika myöhään illalla. Laineet, hiipuva aurinko/valo ja tähdet taivaalla. Ilta oli suorastaan maaginen :) Noiden treffien jälkeen on yhteistä matkaa kertynyt jo 5v. ❤

  41. Merja sanoo:

    Ihaninta näissä kertomuksissa on se, että monet ovat olleet ensitreffikumppaninsa kanssa jopa 20-30 vuotta. Ja kertoo se Sohvillekin sen, että blogiasi lukee hyvin monen ikäiset ihmiset. Kiitos mukavasta seurasta ja mm. kivoista matkavinkeistä. Elämäni miehen minäkin löysin sattumalta 20 vuotta sitten taksin takapenkiltä, ja ensitreffit oli pilkillä!!!!!

  42. TerhiKoo sanoo:

    Meidän ensitreffit olivat kai työpaikalla, sillä ihastuin ja rakastuin kollegaan, vaikka olin aina sanonut että en koskaan halua että oma puolisoni on samalla työpaikalla. Niin siinä vaan kävi, ja yhdessä ollaan vieläkin – sekä kotona että töissä :)

  43. Kaji sanoo:

    Mitään noin sykähdyttävää treffailutarinaa ei multa löydy (ihanat te!). Meidän ehkä ekat ns. treffit ihan kahdestaan vietettiin miehen kanssa yhtenä joulukuisena iltana nuotiolla. Silloin tuntui, että kyllä tuo on varmaan ”se oikea”, mutta vielä ei uskaltanut hypätä kunnolla suhteeseen. Parin viikon päästä siitä kylläkin <3

  44. Netta sanoo:

    Poikaystävälläni ja minulla ei vielä ole vuosien yhteistä historiaa, mutta uskon ja toivon todella, että niin vielä on. Olen aina ollut todella varovainen miespuolella ja harvoin olen uskaltanut antaa jutun poikasille kaikkea sydänsurujen pelossa. Viime kesänä kuitenkin tapasin ihmisen, jolle olen valmis antamaan kaikkeni jokainen päivä. Yhteinen aikamme on täynnä monia ikimuistoisia hetkiä, mutta tällä hetkellä päällimmäisenä mielessä on ilta jona kerroin rakastavani häntä ja hän kertoi saman minulle. Tuon illan ja yön vietimmekin yhdessä kikatellen (kuin pikkutytöt) kyyneleet silmissä sille, että molemmat olisimme halunneet sanoa nuo sanat jo aiemmin, vieläpä samoina hetkinä, mutta hölmöinä olimme jättäneet ne sanomatta.

  45. Kepa sanoo:

    Suhteen ihan alkuaikoina vielä tapaillessamme olin ensimmäistä kertaa mieheni kotikaupungissa. Hän kävelytti minua kuumana ja aurinkoisena päivänä satamassa pussikaljat ja siiderit mukana ja myöhemmin ajoimme autolla jokaisen kaupungin uimarannan läpi ja vietimme niissä aikaa. En ollut myöskään koskaan aikaisemmin käynyt varsinaisilla treffeillä ja hän sitten hemmotteli minua oikein olan takaa. Ensi vuonna tuleekin kuusi vuotta täyteen :)

  46. Soile Koo sanoo:

    Olimme tunteneet mieheni kanssa noin puoli vuotta mutta olimme vain ystäviä ja naapureita. Ensimmäiset oikeat treffit olivat sitten laskettelurinteessä ja siinä kun juttelimme hissimatkoilla ja menimme juomaan kaakaota ja sitten hän otti kädestäni kiinni ja katsoi silmiini niin olin aivan myyty. Olin kyllä ollut kiinnostunut hänestä jo aiemmin mutta en ollut varma hänen tunteistaan. Siitä illasta alkoi yhteinen tiemme. Olen tosi onnellinen ja rakastunut vielä kymmenen vuoden jälkeenkin.

  47. Pieta sanoo:

    Oi, niin romanttista! Kiitos kun jaoit tämän muiston! Muistan suhteeni alkuaikoina miettineeni kovasti sitä, josko me kaksi mieheni kanssa voimme oll a onnellisia vielä vuosienkin päästä. Mieheni vastasi siihen niin, että me kaksi päätämme suhteestamme ja myös sen, kuinka onnellisia olemme. Olosuhteet ovat mitä ovat ja ihmisillä voi olla paljonkin sanottavaa kaikesta mutta loppupeleissä millään sellaisella ei ole merkitystä. On vain me kaksi. Tämän keskustelun jälkeen minäkin uskalsin luottaa siihen, että me voimme olla onnellisia vuosienkin päästä. :)

  48. Eeva sanoo:

    Ensimmäinen tapaamiseni nykyisen poikaystäväni kanssa! Olimme tavanneet netissä ja jutelleet melkein kaksi kuukautta puhelimitse viestitellen ja soitellen, kun nykyinen poikaystäväni sitten ehdotti, että tulisi käymään kotikaupungissani viikonloppureissulla (asumme eri puolilla Suomea opiskelujen ja armeijan takia edelleen). Pelkäsin 16-vuotiaana tyttelinä ihan älyttömästi, että jätkä joko tekee oharit tai sitten kyseessä on jokin ”laitapuolen kulkija”. Sitten kun näin hänet rautatieasemalla, joku kolahti – sitä vain tiesi, että tuossa on Se tyyppi. Samana viikonloppuna aloimme sitten seurustella <3

  49. Elina sanoo:

    Mieheni ystava seurusteli kamppikseni kanssa, ja koko hanen kaveriporukkansa liikkui ystavaporukkani kanssa. Kamppiksellani ja hanen poikaystavallaan oli todella riitaisa suhde ja paadyimme mieheni kanssa usein erotuomareiksi heidan valille (tassa vaiheessa olimme vain kavereita). Eraana yona mieheni sitten auttoi minua kantamaan liikaa juoneen ja itkuisen kamppikseni takaisin asunnolle. Kamppiksen sammuttua istuimme mieheni kanssa keittiossamme monta tuntia jutellen ties mista. Siita se lahti ja olemme olleet yhdessa 16 vuotta

  50. aisha sanoo:

    Merkittävin hetki rakkaani kanssa oli se kun hän muutaman kuukauden tapailun jälkeen rohkeni kysyä, että haluaisinko alkaa seurustelemaan hänen kanssaan. Häntä ujostutti kauheasti! <3

    Vastasin tietenkin kyllä, kyllä ja kyllä! Tästä on 12 vuotta aikaa. Ja edelleen hän on elämäni rakkaus!

  51. J sanoo:

    Yli 10 vuotta sitten kun näimme avokkini kanssa ensimmäisen kerran kunnolla ja aloimme seurustelemaan samana päivänä, mustan siitä päivästä kaiken, myös vaatteet miktä meillä oli päällä :D <3

  52. Heidi sanoo:

    Minä ja mieheni tapasimme 14vuotta sitten. Olin juuri muuttanut Vaasaan opiskelemaan ja olin menossa parhaan ystäväni kanssa katsomaan Vaasan yöelämää. Koska emme oikein tienoneet, minne mennä, päätimme kysyä neuvoa joiltakin. Ystäväni näki miesporukan ja sanoi, että tuo yksi on aivan minun tyyppisen mies. Minulla oli ”2 kriteeriä tulevalle miehelleni” ja ne olivat: pidempi ja vanhempi kuin minä. Mies vaikutti heti mukavalta ja olimme heidän kanssaan koko illan. Aika pian sain kuitenkin kuulla, että hän on minua 4vuotta nuorempi. Eli ei, ehdoton ei. Mies kysyi illan päätteeksi puhelinnumeroani, mutta minä en pyytänyt hänen numeroaan, koska ikä. Seuraavana ja sitä seuraavana päivänä harmittelin, että olin ollut ylimielinen illan päätteeksi, ehkä 4v. ei haittaisikaan. Ja sitten sain viestin. Ja tapasimme. Ja siitä lähtien olemme olleet yhdessä. ❤️ Tuolloin käytin Bossin tuoksuja. Ja nyt käytämme niitä molemmat. ❤️❤️

  53. Salli sanoo:

    Olin 15 ja mieheni 17 kun näimme ensi kerran ja siitä asti olemme ollet yhdessä jo yli 20 v. Oli heinäkuun ilta kun näimme ensi kerran.

  54. NJ sanoo:

    Tapasin mieheni vuosia sitten, kun työskentelin vielä kaupan kassalla. Hän kävi usein ostoksilla ja oli aina hyväntuulinen ja kohtelias. Siitä huolimatta en lämmennyt ajatukselle, kun hän pyysi minut töiden jälkeen kahville. Hän kirjoitti numeronsa kuitille ja pyysi soittamaan, jos muutan mieleni. Seuraavina viikkoina tapasimme kaupalla vielä useamman kerran, eikä kumpikaan maininnut kahvilla käyntiä. Huomasin kuitenkin, että mies oli kirjoittanut numeronsa kaikkiin seteleihin, joilla maksoi. Lopulta tokaisin hänelle, että lähden kyllä kahville, jos hän vain lopettaa setelien tuhrimisen. En ole sitä katunut, ja edelleen tuo sama lempeä päättäväisyys on yksi mieheni parhaista luonteenpiirteistä.

  55. iiamiia sanoo:

    Ihana love story – ah, niin romanttinen. Tuli itsellenikin niin onnellinen olo tarinan luettuani. Kiitos love storynne jakamisesta! May you live happily ever after vai miten se nyt menee… <3

  56. Anonyymi sanoo:

    Moottoripyöräajelu aurinkoisena sunnuntuina merenrantaviivaa pitkin.

  57. M.E. sanoo:

    Ihana tarina! Myös Barcelona on minun yksi suosikkikaupunkejani ja siellä juuri on tullut vietettyä paljon ihania hetkiä puolison kanssa useammalla reissulla.

    Meidän ensitreffit oli mielestäni todella romanttiset ja mieleenjääneet. Inhonan yli kaiken deittailua ja treffeillä istumista, vaikka olenkin sosiaalinen ja löydän suht helposti juttua kenen vaan kanssa. Herra vei minut ensi treffeille ystävänpäivänä päivällä Seurasaareen kävelylle ja sen jälkeen Cafe Regattaan kaakaolle. Päivä oli todella kaunis, mutta mieleenpainuvinta oli, kun hänellä oli partaa ajaessa tullut vekki nenän alle ja se vuosi verta koko treffejen ajan. Minua se vain nauratti, mutta hän tuntui nolostuneelta :D

    Olin menossa sen jälkeen töihin illaksi ja koska verta vaan valui ja valui, ei deitti-pusuja vaihdettu. Näimme seuraavana iltana minun töiden jälkeen baarissa ja hän kaappasi minut samantien suudelmaan ja sanoi, että eilinen jäi vaivaamaan! Nyt takana onkin kohta 5-vuotta :)

  58. Mallukka sanoo:

    Itse tapasin armeijasta lomalla olleen mieheni perinteisesti ravintolan tanssilattialla, mutta sitä vain alkoi meidän nyt yli 30 vuotta kestänyt yhteiselo ja suurimmaksi osaksi onneksi onnellinen sellainen!

  59. Jemi sanoo:

    Ah rakkaustarinat! <3
    Lempihetkeni rakkaani kanssa oli varmasti se kun hän kosi minua. Olimme molemmat sopineet etukäteen kihlajaispäivästä, mutta mieheni yllätti minut silti täysin.
    Hän oli todella nähnyt vaivaa kosinnan eteen ja kierrätti minua ensitreffiemme paikoissa, joissa minulle oli erilaisia arvoituksia selvitettävänä. Arvoitukset johdattivat minut lopulta yhteiseen salapaikkaamme, jota kutsumme "pikku-Italiaksi", koska kesällä sen keltaiseksi rapattu seinä, köynnökset ja kirkko muistuttavat Italian pieniä kyläsiä.
    Siellä mieheni kosi minua ja oli vielä varannut ylläriksi eräästä ravintolasta pöydän, josta olin joskus sivulauseessa puhunut, että tahtoisin käydä siellä. Sattumoisin saimme viellä olla kaksin tunnelmallisen ravintolan yläkerrassa, joten ilta oli ihanan intiimi.
    Molempien tuoksut ovatkin juuri päässeet loppumaan, joten tämä olisi ihana lahja molemmille!

  60. Avar sanoo:

    Nyt taitaa menna viime hetkille kilpailun suhteen mutta ei sen niin valia, haluaisin jakaa oman tarinani, joka tuntuu niin samankaltaiselta tuon Barcelona-tarinasi kanssa.

    Olin juuri paattanyt pitkan suhteen enka ollut suunnitellut aloittavani uutta suhdetta samantien. Tuntemani englantilainen muusikko ehdotti viime hetken viikonloppu irtiottoa ennen kuin joulu- ja tyokiireet alkaisivat meille molemmille. Koko ajatus tuntui hieman hullulta mutta olin ensimmaista kertaa sinkku pitkiin aikoihin ja tuntui hyvalta heittaytya ja tehda jotain suunnittelematonta. Ehdotimme toisillemme aivan tuulesta temmattuja kohteita ja lopulta paadyimme Riikaan. Jalkikateen ajatellen ei ehka maailman loogisin tai romanttisin vaihtoehto mutta lennot sopivat kummallekin niin Englannista kuin Suomestakin kasin. Sen verran pidin jarkeni paassa, etta paadyimme asumaan hotellin isommassa huoneistossa, jotta saisin omaakin tilaa ja aikaa. Sellaista en loppujen lopuksi kaivannutkaan. Jotakin talvisessa Riikassa tapahtui koska nelja vuotta myohemmin olemme erottamaton tiimi. Olemme matkanneet maailmaa halki, olen hanen kauttaan tutustunut aivan vieraaseen ammattimuusikkojen maailmaan, paassyt kokemaan aivan uskomattomia hetkiä miehen kanssa, joka on rakastavaisin, kiltein ja lahjakkain mies jonka olen voinut kuvitella….. minulle rakkain. Han on se, jonka kanssa haluan naimisiin ja jonka kanssa haluan lapsia.

  61. Me tapasimme mieheni kanssa tylsästi baarissa melkein 18 v. sitten ja käytännössä muutimme heti yhteen asumaan vaikka miehelläni olikin oma asunto 3 kk vuokrattuna. Tapaamisesta vuoden päästä odotin tytärtämme ja nyt tuolla melkein 16 v. teinillä on tuoksuna juuri tuo Boss:n tuoksu jonka valitsi itselleen vuosi sitten laivamatkalta.

Kommentoi