Ei mikään samppanjalla höystetty hernekeitto, vaan kunnon kasvisversio

tiistai 31. lokakuu 2017

Lihaton lokakuu on ollut minulle tapa monena vuotena, mutta tänä vuonna en siihen valitettavasti kyennyt, sillä olin niin paljon poissa kotoa. Olin myös ilmeisesti kovin kiireinen, kun en edes mediassa huomannut samanlaista muistuttamista lihattomasta lokakuusta kuin aiemmin. Täytyy myöntää, että harmitti aika lailla viime viikolla, kun ymmärsin, että olen sivuuttanut lihattoman kuukauden tänä vuonna. Onneksi sitä tosin voi viettää muinakin kuukausina.

Avec Sofié blog l Hernekeitto

Punaisen lihan syöminen on lisääntynyt ruokavaliossani Ranskassa ollessa, sillä täällä syödään lihaa monessa muodossa. Olen tosin vähentänyt lihan syöntiä koko ajan ja toivon pääseväni samoille lukemille kuin presidentti Niinistö, eli lihaa kerran viikossa. Aina kaikkeen ei tosin voi itse vaikuttaa, mutta uskon, että esimerkiksi Amsterdamiin muutto luo jo myönteisen vaikutuksen ruokailutottumuksiimme, sillä ruokakauppojen läheisyys tuo eri vaihtoehdot lähemmäksi.

Kun otin ryhtiliikkeen tuossa viikonlopun aikana syömisiimme, päätin tehdä niinkin tavallista keittoa kuin hernekeittoa. Kyseessä ei ole keiton ranskalainen versio, Crème Ninon, mutta jos googlaatte kyseisen keiton ja avec sofie (crème ninon+avec sofie) löydätte samppanjalla varustetun hernekeiton, jonka olen tehnyt vuosia sitten.

Avec Sofié blog l Hernekeitto

Vaikka Ranskassa ollaan, ei samppanja maistu histamiini-yliherkkyyden takia ja sen takia tein ihan todella perinteisen kasvishernekeiton kuivista herneistä . Hernekeitto on itseasiassa yksi suosikkikeitoistani. Ihan joka viikko en sitä tee, sillä kuivat herneet vaativat reilun tunnin liotus – sekä keittoajan, mutta viikonloppuna ehtii keittämään kauemmin.  Ihan arkiruoasta hernekeitto kuivista herneistä ei ehkä siis mene, mutta viikonloppukeitosta kylläkin.

Tarvitset

500g kuivattuja herneitä

2 kasvisliemikuutiota

1,5 litraa vettä

1 tl meiramia

Suolaa

Pippuria

Punasipulia

 

Pese herneet. Laita herneet likoamaan veteen edellisenä iltana, jos mahdollista. Jos herneet ovat puolikkaita (katso kuvat yllä), niin muutama tunti riittää myös. Kaada herneet liotusvedessä kattilaan ja keitä niitä kasvisliemikuution kanssa noin tunnin verran. Lisää vettä tarvittaessa, sillä herneet imevät kaiken nesteen itseensä.

Kun herneet ovat pehmenneet, kaada seos blenderiin ja seosta niin kauan, että seos on samettista. Kaada seos sen jälkeen takaisin kattilaan ja kiehauta kuumaksi. Tarjoa keitto punasipulin kanssa.

Ps. Jos joku etsii hyvää blenderiä, en voisi olla KitchenAidin blenderistä yhtään onnellisempi. Ostin sen vuosi sitten ja se tekee keitot samettisiksi ja rikkoo jäät tarvittaessa. Suuri suositus!


Matto- ja tuolikriisejä

maanantai 30. lokakuu 2017

Mitä tulee sisustukseen, taistelen itseni kanssa aika usein. Haluaisin pitää enemmän klassisista elementeistä, mutta sitten kumminkin päädyn aina modernimpien ja jollain lailla kylmien sisustusjuttujen pariin. En tiedä johtuuko se siitä, että olen aika usein suhteellisen moderneissa hotelleissa, joista puuttuu ns. sellainen cozy-fiilis vai olenko tosiaan niin skandinaavinen, että pidän mieluummin puhtaista ja hyvin simppeleistä pinnoista.

Avec Sofié blog l Seletti Inception

Meillä oli kaksi vaihtoehtoa kodillemme. Toinen oli enemmän klassisempi ja tämä toinen aika todella moderni. Taistelin itseni kanssa, että kumpi olisi parempi, sillä jo kodin peruselementit vaikuttavat paljon siihen miltä koti tulee näyttämään. Kuten ehkä arvata saattaa, valitsimme modernimman ja jollain lailla ehkä jopa hieman hauskemman kodin. En tiedä miksi minulle tulee mieleen sirkus kodistamme. Ehkä se on, kun on keinu keskellä huonetta ja lasikatto tuomassa valoa. Kotimme on ollut aikoinaan ilmeisesti osa vanhaa koulua, joten olohuone löytyy myös vanhalta esityslavalta, jonne pitää kiivetä portaita pitkin. Eli jos puheita haluaa pitää, niille on myös lava.

Hyvin persoonalliseen, mutta ihanaan kotiin olemme siis muuttamassa. Mieheni rakastaa kaikkea hyvin erikoista, joten tämä koti oli nimenomaan hänen mieleensä. Minulle tärkeintä oli iso keittiö, valoisuus ja LATTIALÄMMITYS.

Avec Sofié blog l Suomiloma

Kun olen nyt katsellut tulevan kotini kuvia, olen ollut hyvin eksyksissä huonekalujen kanssa. Toisaalta sinne sopisi myös rustiikkiset yksityiskohdat, mutta pääpaino on kyllä aika modernissa sisustuksessa. Olen varmaankin taas kääntymässä Kartellin Ghost-tuoleihin. Minulla on niitä ollut jo kymmenen vuotta, mutta en ole niihin edelleenkään kyllästynyt ja ne sopivat niin hyvin tulevaan kotiin.

Avec Sofié blog Nespresso

Tiedostan tosin, että kodista tulee aika kylmä, jos sinne ei lisää myöskin hieman lämpöisyyttä tekstiilein ja sen takia olen sujauttamassa pöydän ympärille myös ainakin yhden Gubi:n samettisen Beetle -tuolin. Olen kyseisiä tuoleja ihastellut jo yli kaksi vuotta, kun näin ne ensimmäisen kerran kotikadun Hotel Bachaumont -hotellissa. Siitä asti olen samettituolia ihaillut, mutta kodin toinen päättäjistä ei niistä ole edelleenkään ollut oikein innoissaan.

Kotimme lattia on lakattu betonilattia, joten mattoja pitäisi lattioille löytää. Uskonkin, että aloitan samanlaiset mattokriiseilyt mitä blogikaimani Noora. K ja Home via Laura. Matot ovat ainakin itselleni jotain sellaista mihin oma sisustusintoni aina jollain lailla tyssää. Olen enemmänkin valaisin- ja istuinihmisiä. Tiedostan, että matot ovat todella tärkeä osa koko kokonaisuutta, mutta kun niiden valitseminen ja sovittaminen ovat niin hankala osa koko rumbassa. Se on varmasti yksi syy miksi meillä ei ole mattoja.  Nyt tosin uudessa kodissa niitä pitäisi olla tuomassa hieman kotoisuutta.

Avec Sofié blog l Raparperipiirakka

Enää kaksi kokonaista viikkoa, niin olen uudessa kodissamme ja sitten vihdoin näette pienen ripauksen tästä tulevasta valoisasta ”sirkuksesta”. Blogin takia on myös ihanaa, että valoa riittää kodissamme, sillä lasikatto takaa sen, että valo pitäisi olla saatavilla myös pimeimpänä vuodenaikana. Blogin pitäminen marras- ja joulukuussa ilman valoa on aika haastava, joten nyt pitäisi olla parhaat mahdolliset puitteet valoisille kuville pimeimpänä vuodenaikana :)


Last Friday in Paris

sunnuntai 29. lokakuu 2017

Pakkailujen ja kaiken muun lomassa vietimme tällä viikolla myös viimeisen perjantain Pariisissa. Pidempään blogiani lukeneet tietävät, että perjantait ovat yleensä olleet meidän date night -päiviä. Viimeinen perjantai-ilta kului siis yhteisen illallisen merkeissä.

Avec Sofié blog l Last Friday in Paris

Meinasi jäädä nämä kuvat julkaisematta tärähtäneiden kuvien ja roskaisen maan takia. Mutta sitten mietin että, sellainen Pariisi on. Vähän tärähtäneen boheemi ja paikoittain aika roskainen. Menkööt siis tämän kerran ;)

Avec Sofié blog l Last Friday in Paris

Takana näkyy Rue Bachaumont, joka on kotikatuni. Kotikatuni on Rue Montorgueilin sivukatu, mutta en ole sitä yksityisyyteni takia aiemmin teille kertonut. Rue Montogueil on monesta asiasta tunnettu, mutta tunnetuin teos kadusta taitaa olla Claude Monetin pensselistä. Kadulta löytyy myös suklaapuoti sekä leipomo, jotka ovat tehneet herkkuja Marie Antoinettelle. Paljon historiaa liittyy siis noille kohta entisille kotikulmille.

Avec Sofié blog l Last Friday in Paris

Historia on ollut kouluaikoina yksi lempiaineistani ja sen takia Pariisissa asuminen on ollut mielenkiintoista. Ne luetut kirjat ovat konkretisoituneet, kun on käynyt eri paikoissa ja nähnyt esimerkiksi viinikellarin salakäytävän joka on vienyt aikoinaan Louvreen.

Avec Sofié blog l Last Friday in Paris

Amsterdamissa minua odottaa taas uudet historian kappaleet ja yksi ehkä mielenkiintoisimmista asioista on, että Anne Frankin kotitalo on parin sadan metrin päässä kodistamme. Olen lukenut Annen päiväkirjan monen monta kertaa aiemminkin, mutta ehkä luen sen taas uudelleen vähän erilaisesta näkökulmasta. Hollannilla on muutenkin historiallisesti niin paljon annettavaa ja varsinkin New Yorkin historia ja Hollannin vaikutus kaupungin syntyyn on jotain sellaista, josta toivon lukevani ja oppivani paljon lisää.

Jos ja kun tulette Pariisiin, toivon että käytte näillä kotikulmillani. Korttelista löytyy paljon ihania ravintoloita, sekä söpöjä liikkeitä. Kortteli on ihan Louvren kulmilla, eli museokierroksen jälkeen voitte tulla katsomaan Monetin maalaamaa katua ja miltä sama katu näyttää melkein 150 vuoden jälkeen.

Tämä postaus ei varmaankaan jää viimeiseksi Pariisi-postaukseksi, mutta kovin montaa niitä ei enää ole tulossa. Jos Pariisi-vinkkejä kaipaatte, niin Paris Lately -sarjastani niitä voitte lueskella tai Paris -tagin alta löytyy monta Pariisiin liittyvää juttua. Instagramista löydätte myös vinkkejä #avecsofieinparis -tagin kautta.