Ciao from Italy

maanantai 21. joulukuu 2015

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Minulla on ollut muutama matkakohde minne olen halunnut viimeaikoina mennä käymään. Yksi niistä on Sisilia Korsikan ja Marokon ohella. Kuten aiemmin jo kertoilin, pidän matkalahjoista ja sellaisen sain tänä jouluna. Tulimme siis ennen joulua muutamaksi päiväksi Sisiliaan, mutta joulua emme kuitenkaan täällä vietä.

sisilia4

Sisiliasta tulee varmaan monelle mieleen limoncello, kasvisruoka, aurinko ja mafia. Hävetti oikein itseänikin, kun en tiennyt paikasta juuri mitään. Joo sitruunoita täällä tosiaan on, mutta mafiaa ei ilmeisesti ole sellaisessa elokuvamaisessa skaalassa mitä olin itse kuvitellut. Totta kai täällä on varmasti samanlaisia ongelmia, mitä on esimerkiksi Nizzassa korsikalaisten rikollisliigojen kanssa, mutta ei sellaista Kummisetä –elokuvien meininkiä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olemme kaupungissa nimeltä Catania, joka on saman kokoinen kuin Helsinki. Lensimme tänne Rooman kautta, mutta kesällä Sisiliaan lentää suoraan Suomestakin. Vaikka olen Italiassa käynyt useita kertoja, on Sisilia hyvin erilainen mitä esimerkiksi Veneto. Koen, että ihmiset ovat jollain lailla paljon vanhoillisimpia ja täällä ei esimerkiksi ymmärretä kovinkaan helposti pariskuntia, jotka asuvat yhdessä, mutta eivät ole naimisissa. Tästä asiasta minut esimerkiksi pysäytettiin tänään aamutorilla vanhan papparaisen ansiosta :)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sisilia on tunnettu rikkaasta maaperästä tulivuorien ansiosta ja sen takia aamulla ihailin markkinoilla kaiken maailman hedelmiä ja vihanneksia. Monesti kuuleekin, että Sisilialainen keittiö on Italian parhainta, sillä kaikki raaka-aineet ovat lähettyvillä kaloista lahtien. Arancini, noma pasta, cannoli ja hevosen liha ovat varmaankin niitä tunnetuimpia Sisilian herkkuja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ymmärsin tänne tullessani, että miksi talot ovat niin sumeita ja tiet tummia. Tulivuori on edelleen aktiivinen ja sen takia sateiden ja pienten purkausten takia Catania ja koko Sisilia jäävät aina silloin tällöin tuhkasateiden alle. Sisilian yksi tärkeimmistä rakennusaineista on myös tulivuoreen liittyvä, sillä marmorin sijaan täällä näkyy paljon laavakiveä. En ollut itseasiassa tätäkään ymmärtänyt, että miten paljon saari itseasiassa hyötyy tulivuoren läsnäolosta.

Blogiani pidempään lukenet tietävät, että Italia on minulle ehkä se kaikista rakkain maa Suomen jälkeen. Italialaisten lapsenomainen iloisuus, avoimuus ja energisyys sopii minulle ja sen takia viihdyn italialaisten seurassa paremmin mitä esimerkiksi ranskalaisten. On huvittavaa, mutta ne ketkä eivät minua tunne, luulevat minun olevan italialainen ja juurikin tummien piirteideni takia nimenomaan Sisiliasta.

Ennen joulua blogissa ei siis yllättäen nähdäkään jouluvalmisteluja, vaan Italian meininkejä. Jos teillä on muuten Cataniaan liittyviä vinkkejä, kertokaa ihmeessä. Suosittelen myös seuraamaan Snapchatiäni, jos haluatte lisää Italian fiiliksiä.

 


Karvainen kaverini

sunnuntai 20. joulukuu 2015

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Karvainen kaverini on vieraillut Instagramissani ja Snapchatissäni, mutta jouluaattona hän saapuu ihan oikeasti pyhien ajaksi minulle hoitoon. En ehkä voisi parempaa joululahjaa saada, sillä olen aina halunnut omaa koiraa. Nyt on kyse kumminkin vain joulupyhien lainasta vaikka kuinka pitäisin haukun pidempäänkin.

Tapasin Cooperin omistajan koulussani ja hän voivotteli ääneen, että hänelle ei ole tassuttelijalle jouluksi hoitopaikkaa.. Enempää aikailematta vastasin tietenkin, että minä voin mielelläni ottaa Cooperin luoksemme. Suostuin ennen kuin olin tarkastanut asiaa edes Pampulalta, mutta onneksi kumpikin meistä rakastaa karvaisia otuksia.

Cooper on todellinen energiapakkaus, joten tänä jouluna ei ole pelkoa liikakiloista, sillä tämä puolivuotias kultainennoutaja vetää Sohvin lenkille vaikka väkisin. Joulun aikoihin on muutenkin enemmän aikaa ulkoilulle ja pitkille lenkeille, niin parempaa aikaa ei hoitokoiralle voisi edes olla. Eli tiedossa on energinen joululoma.

PS. Pahoittelen jo nyt tulevaa #cooperandme -spämmäystä


French etiquette

torstai 17. joulukuu 2015

Lahjan vieminen ranskalaisille on yksi asia mikä ehkä vähän jopa huvittavasti arveluttaa minua joka kerta. Tuntuu, että ranskalaisilla on paljon kirjoitettuja sääntöjä ja totta kai myös kirjoittamattomia. Suomalaisena se tuntuu jollain lailla vähän jopa oudolta, että tietyt lahjat olisivat jollain lailla ”vääränlaisia”.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämä päänvaivani oli itse asiassa yksi asia minkä haluaisin koulussani oppia/selvittää, sillä meille opetetaan kielen lisäksi myös paljon tapakulttuuria. Jotkut asiat menevät ehkä vähän yli minun ymmärrykseni, mutta tämä lahja-asia on tunnetusti ranskalaisille hyvin tärkeä asia, niin halusin ymmärtää kiemurat kunnolla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Suomessa lahjaksi voi antaa ihan hyvillä mielin viiniä tai samppanjaa jos menee ystäville kylään, mutta Ranskassa tapakouluttajan mukaan ei. Tällä lahjalla kuulemma annamme rivienvälistä sellaisen käsityksen että me emme luota toisten viinivalintoihin. Tällä on toki myös se tausta, että Ranskassa jokainen on vähän niin kuin viiniasiantuntija.

Makeaa ei myöskään suosita muuten kuin suklaarasioiden muodossa, sillä siten annat sen mielikuvan, että et luota isäntäväen tarjoiluihin… Tiedän kuulostaa jollain lailla hyvin hankalalta. Sen takia Ranskassa on varmasti niin paljon suklaapuoteja, sillä suklaarasia on jollain lailla aina hyvä vaihtoehto.

sunday brunch

Kukista olenkin teille aina silloin tällöin kirjoitellut. Itse rakastan saada ja antaa kukkia ja kukapa ei niistä pitäisi. Ranskassa niiden antaminen ei ilmeisesti ole aina se kaikista parhain vaihtoehto, sillä ne pitäisi lähettää joko etukäteen edellisenä päivänä tai viimeistään muutama tunti ennen illallista. Ja miksi? No ettei isäntäväellä mene pasmat sekaisin maljakkoa etsiessä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

brunch6

Mikä sitten olisi ranskalaiselle suklaarasian lisäksi hyvä vieminen? Tapakouluttaja suositteli kynttilää. Jollain lailla sen jälkeen ymmärsin myös paremmin, että miksi Ranskassa on niin paljon erilaisia kynttilämerkkejä ja miksi niitä arvostetaan täällä niin paljon enemmän mitä meillä Suomessa.

brunch3

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nämä ovat totta kai vain suosituksia ja jokseenkin ehkä hivenen vanhentuneita ajatuksia, mutta edelleen varsinkin vanhemmat ranskalaiset pitäytyvät näissä säännöissä. Kavereille nyt voin mielelläni viedä mitä ikinä tulee mieleen, mutta ihmisille keitä en tunne, pitäytyisin kynttilöissä tai suklaassa. Viini olisi varmaan viimeinen vaihtoehtoni, sillä jokaisella ranskalaisella kun on ne lempiviininsä ja – alueensa.

Nämä kuvat ovat viime sunnuntailta, kun tein kolmannen kerran saman viikonlopun aikana huipuksi havaittua munakoisoa (suosittelen). Saimme hyvin energistä lounasseuraa sekä ranskalaisittain suklaarasian. Minä olin erittäin onnellinen, seurasta ja rasiasta.