Learning French

torstai 26. marraskuu 2015

Vähän on ollut hiljaista tosiaan täällä. Päivät ovat nimittäin menneet koulun penkillä. Aloitin ranskan opiskelun tällä viikolla ja seuraavat neljä viikkoa meneekin täyspäiväisesti ranskaa puhuen.

Olen tuntenut, että olen jonkinlaisessa loukussa kun en osaa puhua ranskaa kunnolla. Ymmärrän hyvin, mutta en vain uskalla puhua sitä kaikissa tilanteissa. Pariisissa asuminen ei ole helpottanut tilannetta brasserie-keskuteluita lukuun ottamatta, sillä englannilla pärjää Pariisissa harmillisesti liian hyvin.

Kouluni opetusmetodi on hivenen erilainen, sillä kaikki perustuu puhumiseen. Koulussa on muutama sääntö ja ensimmäinen on, että koulun alueella ei saa puhua mitään muuta kieltä kuin ranskaa. Jotkut oppilaat nimittäin haluavat olla koko kuukauden ranskankielisessä maailmassa ja heitä ei saa häiritä muilla kielillä. Toinen sääntö on että muistiinpanoja ei suvaita. Kolmatta sääntöä en nyt näin uupuneena enää edes muista.

Meitä aloitti tällä viikolla noin 60 ja opiskelijoita on kaiken ikäisiä, tasoisia ja maalaisia. Koulussani on paljon amerikkalaisia, australialaisia ja englantilaisia. Monella on diplomaatti tausta ja he ovat tulleet petraamaan ranskaa ennen seuraavaa komentoa. Myös moni on tullut työpaikan vaihdon takia tai kun haluavat hakea seuraavaa työpaikkaa. Eli mistään hupi-koulusta ei ole kyse, vaan täydestä työnteosta.

On ollut hurja huomata miten jotkut ovat olleet viimeiset neljä viikkoa koulussa opettelemassa alkeita ja ovat nyt kanssani keskitasolla ja puhuvat neljän viikon jälkeen parempaa ranskaa mitä minä kolmen vuoden opiskelun?!! Eli toivon mukaan myös minä hyppään leveliä ylöspäin näiden viikkojen jälkeen. Sillä en mitään muuta halua enempää kun saada kielitaitoni ranskan osalta kuntoon. Ranska kun on englannin ja saksan rinnalla Euroopassa niin tärkeä kieli.

Jos haluatte lukea koulustani lisää, niin pääsette sivuille täältä. Olen pahoillani etten ole vastannut teidän kommentteihin, mutta se korjaantuu pian. Olen ollut vain aivan poikki tästä kaikesta pulputtamisestä :D

 


Maito lasissa ja tapetilla

tiistai 24. marraskuu 2015

Kirjoittelin monta vuotta sitten, että minua on alkanut vaivaamaan aikuisiän akne kierrostani riippuen dekolteella ja kasvoissa. Minulla ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia ihoni kanssa nuorempana ja pitkään mietin mikä on aiheuttanut tämän vaivan minkä takia en voinut edes pitää avonaista paitaa kolmeen vuoteen. Kävin ruokavaliotani läpi ja huomasin yhden eroavaisuuden ja se oli kahvi. Ja mitä sinne kahviin laitetaan? No maitoa.

Minulla on todella herkkä vatsa ja minulle on nuorempana diagnosoitu laktoosi-intorelanssi. Se on vienyt hampaiden kiilteeni ja ei ole antanut minun nauttia normaaleista ruoista nuorempana. Usein kumminkin lomamatkoilla huomasin, että pystyin syömään maitotuotteita ihan normaalisti. Kun muutin Ranskaan, olen voinut syödä kaikkia maitoa sisältäviä tuotteita ilman minkäänlaisia ongelmia. Myös niitä joissa on laktoosia. Täällä olen jopa hivenen unohtanut, että minulla on edes sellainen vaiva.

Kun tulen Suomeen, käytän laktoosittomia tuotteita, mutta silti dekolteeni helahtaa punaiseksi ja näpyt valtaavat kasvoni. Tämä sama tapahtuu esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Englannissa, mutta Espanjassa tai Italiassa minulla ei ole ongelmia. Olenkin alkanut miettimään, että mitä ihmettä se niin sanottu maito oikein on ja kuinka paljon hormoneja se oikein sisältää. On nimittäin ollut myös mielenkiintoista huomata, että suurimmat ihon ongelmat ovat kaikonneet kun olen ollut poissa Suomesta.

Kun ollaan siirrytty pienistä meijereistä tehotuotantoon, ovat lehmät kovalla koetuksella. Aiemmin lehmiä lypsettiin vain tietyn ajan vuodesta ja tarpeen mukaan, mutta nykyään lehmät eivät ilmeisesti saa lepoa välttämättä edes odottaessaan. Kun lehmiä lypsetään heidän odottaessaan, siirtyvät hormonit maitoon mitä me kulutamme.

Tätä asiaa on tutkittu pitkän aikaa ja oma kiinnostukseni heräsi kun huomasin ulkoisia muutoksia kehossani. Tuntuu edes pahalta ajatella mitä se on tehnyt elimistölleni vuosien aikana jos iho reagoi tällä tavalla. Tiedän, että elimistöni on ehkä normaalia herkempi, mutta silti tämä asia saa minut aina miettimään kun huomaan Suomen reissultani tuliaisiksi tuoneeni muutakin kuin salmiakkia. Olisi todella kiva kuulla alan asiantuntujoilta mielipiteitä asiasta sekä kuulla teidän kokemuksia. Uskon että sieltä löytyy muitakin joita vaivaa tämä kummallinen allergia nimenomaan suomalaista maitoa kohtaan.

PS. Suosittelen kokeilemaan varsinkin eteläeurooppalaisia maitotuotteita jos suomalaiset eivät omalle elimistölle sovi.


Back to school

maanantai 23. marraskuu 2015

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Niin kuin otsikko sanoo, takaisin kouluun. Toista maisteria en tosin ole tekemässä tai varsinkaan tohtoria, vaan menen opiskelemaan ranskaa. Tämä on kuukauden kestävä intensiivikurssi ja opiskelen 8,5 tuntia päivässä seuraavat neljä viikkoa. Jos ei tuolla tuntimäärällä unenkin kieli vaihdu jo ranskaksi niin ei sitten millään.

Olen aina ollut sitä mieltä ettei parempaa lahjaa voi itselle antaa kuin koulutus ja sen takia menen nyt laittamaan tämän haparoivan ranskankieleni kerralla kuntoon. Olen opiskellut ranskaa lukiossa ja jonkun verran yliopistossa, mutta niin kuin sen varmasti moni tietää, ei meillä opeteta puhumaan, vaan Suomessa tankataan kielioppia. Tämän takia onkin tärkeää, että tulevassa koulussani keskitytään sanastoon ja puhumiseen ja jätetään se pilkun viilaaminen vähemmällä. Tärkeintä on että uskaltaa avata suunsa, se kielioppi tulee sitten luonnostaan myöhemmin.

Pampulani teki saman intensiivikurssin kymmenisen vuotta sitten samassa koulussa. Jenkkipoika saapui rivieralle käytännössä puhumatta yhtään ranskaa ja lähti kohti Pariisia hyvä kielitaso taskussa. Hän on puhunut minulle käytännössä viimeisen vuoden ajan, että minun pitäisi mennä samaan kouluun ja tänään se tapahtuu. Vähän jänskättää, mutta hyvällä tavalla.

Vaikka olemmekin nyt suunnittelemassa Ranskasta pois muuttamista, mutta niin kauan kuin Euroopassa ollaan, on ranska tärkeä. Ranskalaiset eivät oikein ole ehkä niitä suvaitsevaisempia pienille virheille ja sen takia minulle on tärkeää, että ne perusjutut hiotaan nyt niin hyviksi että uskallan mennä seuraavalle tasolle.

Tiedän, että nämä viikot tulevat varmasti olemaan aika uuvuttavia kun pitäisi töitäkin jossain välissä tehdä. Mutta en malta odottaa, että näen oman edistymiseni ja pääsen vihdoinkin ranskankielessä sille levelille mille haluan. A bientôt!