Aperol

sunnuntai 14. joulukuu 2014

spritz


Sataa sataa ropisee

sunnuntai 14. joulukuu 2014

mutta ei haittaa kun on uudet kumpparit jalassa..

Käväisin tällä viikolla Espanjassa ja kuinka ollakaan kun palasin perjantaina Pariisiin, tuli vettä oikein olan takaa perjantaina ja lauantaina. Aurinkokuvat ropisivat saman tien kun laskeuduin Pariisiin. Hassua miten ilmasto voikin olla niin erilainen ihan tuossa vieressä.

Käväisin Espanjassa Massimo Duttilla ja näin siellä nuo jalassani olevat kumpparinilkkurit. En kumminkaan ostanut niitä Espanjasta, sillä ajattelin että pärjään vanhoilla popoillani. Perjantaina minulla oli Pampulani kanssa date night ja kun olin myrskykaaoksessa saanut itseni Champs-Élysée:lle, olivat kenkäni aivan uitetut. Siinä kun odottelin raksulaistani muistin Massimon kumpparit ja kävin ne itselleni ostamassa ennen dinneriä. Se on hassua, että vaikka Massimo Dutti löytyy myös Pariisista, en täällä ollessa sinne mene juuri koskaan. Espanjassa ollessa siellä on tosin pakko piipahtaa useitakin kertoja.

Kuvat ovat eiliseltä ennen ruokaostoksille menoa. Ihan villatakilla täällä ei pärjää, vaan se mummotakki oli neuleen päällä. Neuleen olen saanut FilippaK:lta ja voin toden teolla kehua laatua ja lämpöä. Minulla on yksi saman merkin villapaita entuudestaan ja eron huomaa kun ostaa kerralla laatua.  Liian usein tulee itsekin sorruttua jonkun ”hätävaran” ostoon ja huomaa sen nyppyyntyvän muutaman käyttökerran jälkeen. Villatakki on ollut varmaankin 10 kertaa kuukauden sisään lämmittämässä minua, eikä se ole mennyt miksikään. 

Hat: & Other Stories

Silk shirt: Massimo Dutti

Cardigan: FilippaK (*Gifted)

Pants: Zara

Wellingtons: Massimo Dutti

Bag: Trucco

Necklace: Birger Mickelsen

………………………………….

I was in Spain in this week and I was so happy to see even a little bit of sun through the window. Anyhow, when I came back to Paris the pictures of sunny Spain were only a memory. It has been quite stormy here the whole weekend and you are not able to go outside without wellies or an umbrella.

I went to Massimo Dutti while I was in Spain and I saw those booties that I’m wearing. I didn’t buy them from Spain, because I thought I will cope with my older wellingtons. I had a date night with my bunny on Friday and when I finally got myself to Champs-Élysées, were my shoes absolutely soaked. While I was waiting him to arrive, I saw Massimo Dutti and remembered the rain boost I saw in Spain. 5 minutes later, I was wearing them and my date night continued with my new rain boots on.

These photos are taken yesterday before the grocery shopping. I did wear my grandma jacket of course on top, but in these pics you’ll see what I wore under that. I got the cardi from Filippa K and I really praise the quality especially in their wool items. I’ve had another cardigan from Filippa K, and you just can wear their pieces over and over again. Plus, they make you warm in these winter days and nights.


Kotikatu

torstai 11. joulukuu 2014

se paras katu.

Noin viitisen vuotta sitten saavuin nykyiselle kotikadulleni, Rue Montorgueilille ensimmäisen kerran. Enpä silloin 2009 osannut ajatella, että jonakin päivänä se kiva katu tulee olemaan myös vähän niin kuin elämän keskiö. Muistan silloin asuntoa vuokratessani lukevani eri asuinalueista ja tykästyin kylämäiseen fiilikseen mitä kuvailuissa kerrottiin. Kaikki tarpeellinen kun löytyy periaatteessa saman kadun varrelta. Näin Pariisiin pienestä kaupungista muuttavalle, on asuinalue ollut mitä parhain ja ihanin. Kertoo varmaan paljon jos sanon että helposti menee viikko ilman että poistun kodista kovinkaan kauas.

Ajattelin kertoa kuvin ja sanoin miksi tämä oma katu on niin ihana ja toivon teidän myös eksyvän näille kulmille Pariisin matkoillanne. Kotini on tosi kätevien yhteyksien päässä ja tänne kävelee Louvrelta esimerkiksi kymmenessä minuutissa ja suurimmat tavaratalot ovat kahden metropysäkin päässä.

 

Kotikadulta löytyy kunnon Italialainen salumeria, joten burratat, proseccot ja Parman kinkut haetaan suoraan sieltä. Viereisestä kreikkalaisesta herkkukaupasta taasen hummukset, oliivit ja fetat.

 

 Au Rocher de Cancal on varmaankin kadun kuvatuin talo. Kauniista sinisestä rakennuksesta löytyy ympärivuotinen terassi, jossa voi nauttia niin aamupalasta kuin illallisesta.

Joka lauantai ja sunnuntai kadulle ilmestyy tuoleja. Ne eivät tosin ole myynnissä, vaan tarkoitus on tarjota esimerkkejä verhoiluista. Vielä en ole verhoillut mitään, mutta ehkäpä pitäisi kun palvelu tuodaan nenän eteen.

Kalakauppa on ilmeisesti yksi Pariisin parhaimmista ja siellä käyvät kalassa myös huippuravintoloiden kokit. Kalakaupan poika on Portugalista, joten harjoittelemme yhdessä ranskaa. Monta uutta kalalajiketta ja sanaa on tullut opittua viimeisen vuoden aikana.

Kukkakaupan neiti opettaa minulle viikoittain uusia kukkalajikkeita ja puhumaan ranskaa paremmin.

Kadulta löytyy Pariisin vanhin Patisserie. Nämä jauhosormet leipovat myös Englannin kuninkaallisille, joten kakut kelpaavat myös kruunupäille.

Lista on loputon, että mitä kaikkea täältä löytyy. Sivukadulta löytyy Pariisin yksi parhaimmista drinkkibaareista sekä trendikkäimmistä hampurilaisravintoloista. Läheltä löytyy myös maanalle rakennettu ostoskeskus, jossa on kaikki peruskapat Sephorasta Mangoon. Marais on kävelymatkan päässä, joten sinne käpöttelen 20 minuutissa joka sunnuntai.

Vaikka alku on ollut hivenen hankala, alan tykkäämään kotikaupungista pikkuhiljaa enemmän ja enemmän. Enää en ehkä vierasta olla yksin niin paljon. Ranskakin alkaa pikkuhiljaa taipua paremmin, joten olo ei tunnu niin yksinäiseltä, kun voi jopa käydä pitkiäkin keskusteluja pelkästään ranskan kielellä.