The winners are

sunnuntai 30. kesäkuu 2013

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Huomenta ystäväiseni! Tänään ainakaan täällä meilläpäin ei picnic – ilmoja ole, mutta onneksi sitä voi lähteä vaikka kauppatorille aamukahville. Ajattelin nimittäin lähteä sinne kahville ja puutarhamustikkaostoksille :)

Kiitos teille kaikille picnic-korin arvontaan osallistuneille. Onnetar suosi Lauraa :)

”Ihana arvonta :) minä pakkaisin picnickoriin cavaa/skumppaa, kuohujuomalasit ja kesäisen filtin – ruuaksi mansikoita, nektariineja ja tuoreita kirsikoita, ananasta sekä itsetehtyä myslihedelmäleipää, juustoja, salaattia (feta, cashewpähkinä, tomaatti, kurkku, viinirypäle – täytteillä), kahvia, jotain itse tehtyä kakkua/tai piirakkaa, luonnonjugurttia myslillä ja minigrillin ja grillattavat.”

Olen unohtanut ihan kokonaan arpoa S-Pankin arvonnan voittajan ja hän on Satu :)

”Meillä molemmilla on omat tilit, joilta vuorotellen laskuja ja yhteisiä ostoksia makselemme. Ihan hyvin on tämä systeemi toistaiseksi toiminut. Lisäksi säästämme molemmat kuukausittain tietyn summan ASP-tilille tulevaa asunnon ostoa varten.

Meillä on myös yhteinen S-Pankin tili, jonne säästämme rahaa isompia ostoja varten. Viimeksi ostimme säästöön kertyneillä rahoilla ruokaryhmän!”


Ilta Italiassa

perjantai 28. kesäkuu 2013

Muutama viikko sitten vietin sateisen illan mitäs muutakaan tekemässä kuin leffaa katsoen. Joskus näin kesällä sitä jopa salaa toivoo että sataisi, jotta voisi olla edes hetkisen sisällä rauhassa ja ihan vain sohvalla löhöten. Tiedän, että niin ei saisi toivoa, mutta jos ei kerrota kenellekään niin välillä toivon myös sadepäiviä.

hello there 6

Tuona sateisena leffailtana en tosin ollut kotosalla, vaan vietimme Viaplayn, viestintätoimisto Myyn eli ”myyläisten” ja muutaman muun bloggaajan kanssa muutaman tunnin Italiassa. Söimme herkullista sormiruokaa, höpöttelimme ja katselimme italialaista menoa ihanilta säkkituoleilta käsin.

hello there 5

Katselen yleensä elokuvia joko kavereideni kanssa tai sitten ihan yksikseni, sillä minulla on hivenen erilainen elokuvamaku kuin poikaystävälläni. Minusta parhaimmat elokuvat ovat juuri niitä joissa ei käytännössä tarvitse edes tapahtua kovinkaan paljoa- mieluummin tuntea. Parempi puoliskoni sen sijaan pitää enemmän sellaisistä vähän vauhdikkaammista elokuvista. Jos menemme yhdessä elokuviin ja hän saa päättää – minä nukahdan saman tien.  Jos minä saan päättää elokuvan, niin hän tuskastuu elokuvateatterin penkkeihin ja odottaa kärsimättömänä milloin elokuvassa alkaa tapahtua jotain – ja eihän niissä yleensä ala. Hyvänä esimerkki tästä oli elokuva Norwegian Wood. Minun sydämeni oli pakahtua niistä hiljaisista hetkistä, kun vieressä oleva taasen katsoi silmät pyöreänä ja ihmeissään- minua ja elokuvaa.

hello there 4

Tuona sateisena leffailtana emme tosin katsoneet ihan niitä rauhallisempia elokuvia, vaan katsoimme Woody Allenin To Rome With Love ja pääsimme hetkeksi Italiaan. Elokuvassa oli muutama lempinäyttelijäni: Penelope Cruz ja Ellen Page.  Jos olette nähneet VickyChristinaBarcelonan, niin elokuva oli tunnelmaltaan aika samanlainen – letkeä, rento ja vähän hömppä.

Katson ihan todella vähän televisiota, tai siis en katso telkkaria käytännössä ollenkaan. Olen varmaan avannut television omasta tahdostani viimeksi viime vuoden puolella. Elokuvia taasen katson mielelläni ja noin kerran viikossa tulee katsottua jokin elokuva. Vakiosuosikkeja löytyy muutama ja esimerkiksi Amelié, Perhonen LasikuvussaAmores Perros, Meri Sisälläni, Hinnasta Viis ja Hable con Ella on näitä elokuvia joita katson edes takaisin ja ympäri.

Onko teillä joitain suosikkielokuvia joita katsotte aina uudelleen ja uudelleen?

Kuvat: Timo Soasepp


Outfit Inspiration

torstai 27. kesäkuu 2013

Tehän olettekin jo tavanneet ranskalaisen ystäväni, eli toisin sanoen sisareni. Rosie rantautui elämääni 5 vuotta sitten yliopiston kahvilasta kun bongailin itselleni ranskalaista kielikaveria. Ihan pelkäksi kielikaveriksi hän ei tosin jäänyt, vaan hän on yksi läheisimmistä ystävistäni ja kuuluu vähän niin kuin perheeseeni.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sisareni rakastui Suomeen niin paljon, että jäi vaihdon jälkeen Suomeen tekemään maisterintutkintonsa ja sillä tiellä hän on edelleen. Vuosi sitten sain tietää, että Rosaa odottavat uudet työkuviot Pariisissa. Olen ollut toisaalta niin äärettömän onnellinen tästä upeasta uramahdollisuudesta, mutta voin myöntää olevani vähän myös itsekäs – en haluaisi ”luopua” hänestä millään.

rosa1

Tuleva syksy tulee olemaan varmaankin aika omituista, sillä olemme tottuneet soittelemaan melkein joka päivä ja näemme vähintään kerran viikossa. Kun asuimme Vaasassa,  niin Rosie käytännössä asui minun ja poikaystäväni luona. Hänelle on aina paikka sydämessäni, sohvallamme ja näin kesällä veneessämme. Me olemme hänelle ”mom and paps” ja hän on minulle amuse bouche <3rosa4 OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Suurimman ikävän yllättäessä Pariisin pääsee kumminkin aika helposti. Minulla on kumminkin suuri usko siihen, että Rosieni tulee palaamaan Suomeen reilun vuoden päästä kun hänen työjutut tältä Pariisin keikalta tältä osin päättyvät. Toivossa on hyvä elää – eikö niin?

Kuvissa Rosan värikästä työasua. Ah, voikun sitä itsekin uskaltaisi pukeutua värikkäästi! Tämä Rosan väriloisto kuvaa hyvin hänen persoonaansa, värikäs, loistelias ja juuri sopivan räväkkä :)