Be mine

sunnuntai 30. syyskuu 2012

Sain pienen karvapallon viikonlopuksi taas hoitoon ja kylään. Muistatteko tuon kuvassa näkyvän pienen pölyhuiskan? Hän on siis poikaystäväni sukulaisten hauvavauva ja Coco ollut meillä muutamaan otteeseen lieventämässä suurimpia koirakuumeen puuskia.

Olen aina ollut sitä mieltä ettei hauvelit kuulu sohvalle tai sängylle, mutta jollain kumman katseella tuo pölypallo itsensä viereeni aina ujuttaa. Hän on aikamoinen sylivauva ja huomion kipeä, joten hän myös yrittää tulla syliini vaikka istuisin pöydän ääressä. Olen aina vähän kummeksunut sitä ajatusta, että koira nukkuisi samassa sängyssä, mutta tänäkin aamuna heräsin pallero vierestäni.

Onhan heissä tosin hommaa, sillä harvemmin tulee lähdettyä vesisateessa aamulenkille tai heiluttua imurin kanssa monta kertaa päivässä. Työläitä tai ei, mutta harvemmin kumminkaan kukaan on yhtä iloinen kuin Coconen heti aamusta. Tuollaisen iloisuuspakkauksen nähdessään heti aamusta ei voi kuin hymyillä koko loppupäivän :)

_____________________________________________

Do you remember my little furry friend? He has visited us couple of times and this time we had him for the weekend. Lately I’ve been suffering from tiny puppy fever so it’s nice to have him over.

I have never understand that people take their dogs on couch or bed, but I don’t know what is happening, because I woke up that fur ball next to me. But what can you do when his eyes are staring so sadly when he looks at you?


Sinua muistaen..

perjantai 28. syyskuu 2012

Tapasin tämän vuoden alkupuolella yhden aivan upean nuoren naisen. Siitä lähtien tämä mahdottoman ihana tapaus on kaikella tavoin yrittänyt auttaa minua eteenpäin niin neuvomalla kuin kaikella muullakin tavalla. Tunnen itseni ihan mielettömän onnekkaaksi, sillä toivoisin että jokaiselle nuorelle naiselle kävelisi vastaan ystäväni kaltainen innostava ihminen. Kerran kiittäessäni häntä hän lainasi Madeleine Albrightin sanoja “there is a special place in hell for women who don’t help other women”
 korostaakseen sitä miten tärkeää toisten auttaminen on.

Me nuoret naiset varsinkin joudutaan välillä aika koville niin on hyvä että ympäriltä löytyy ystäväni kaltaisia ihmisiä, jotka muistuttavat meitä osaamisestamme ja sparraavat meitä aina tarpeen tullen. Toivoisin, että voisin joskus auttaa vielä joitakin ihmisiä yhtä ihanalla tavalla kuin ystäväni minua.

Mietin tässä hetki sitten, että miten voisin kiittää ystävääni muistamisestani. Mieleeni tuli Efva Attlingin Pencez De Moy –riipus. Ystäväni on aina ajatellut minun parastani joten ajattelin, että olisiko mikään muu parempi lahja kuin tuo Efva Attlingin ”think of me” –koru :)

______________________________________

Beginning of this year I met one very special and talented young woman. Since then, she has tried to help me in so many ways. I feel fortunate because I have her in my life and I would hope that every young woman would at least once meet as inspiring person as she is. Once when I thanked her she quoted Madeleine Albright saying ”there is a special place in hell for women who do not help other women” to highlight the importance of helping others.

She has always offered helping hand whenever I have needed help or advice. In return, I wanted to give something to her and then I remembered ‘Pencez De Moy’ pendant by Swedish designer, Efva Attling.  My friend has always thought about me so I thought would there be better gift to her than that beautiful ”think of me” necklace :)


Kaukainen kukkanen

keskiviikko 26. syyskuu 2012


Syksy on tuonut vesisateiden lisäksi tullessaan myös pimeyden. Tehän tiedätte, että en ole järinkään kunnostautunut viherpeukalo. Tai haluaisin olla, mutta jostain syystä ne kukat nuukahtavat ja kuihtuvat ennen kun kerkeävät edes kukkia. Niin kävi myös kesällä, jolloin kerroin teille pioneistani “Uudet tuolit ja loppuun hengitetyt pionit”  -postauksessani.

Olen vähän luopunut toivosta ruukkukasvien kanssa ja päätynyt siihen lopputulemaan, että yhteiseloni sujuu paljon paremmin leikkokukkien kanssa. Silloin myös tiedän saavani vain noin viikon kestävän ilon ja suurilta odotusten täyttämiltä pettymyksiltä vältytään. Parempi niin ;)

Kävin Stockmannin kukkakaupassa ja kyselin kukkakaupan sedältä, että mikä olisi sellainen kaunis kukkanen, joka säilyisi hivenen kauemmin. Hän ehdotti minulle Etelä-Afrikan kansalliskukkaa, Proteata. Aikas erikoinen, mutta kaunis valinta. Kukan pitäisi värittää kotiani ainakin seuraavat kolmisen viikkoa. Toivotaan niin ;)

_____________________________________________

In addition to rains, autumn has brought darkness as well. As you might know that I’m not that excellent with flowers or other plants. I really would like to be, but I don’t know where I go wrong. Usually my flowers die even before they start to bloom as I told you that in this entry.

Nowadays I don’t even try to grow flowers myself and therefore I only buy freshly cut flowers. At least in that way I know what I’m getting, so I don’t have big hopes or expectations.

Last Sunday I was in a flower shop and I asked that what would be that kind of cut flower that would last longer than a week. One nice gentleman suggested that I would definitely need to try the national flower of South Africa, and so I did. The flower is quite unusual and I’ve never had that kind of flower before.  That same gentleman told me that the flower should last around three weeks, so my expectations are pretty high ;)